Ensi vuoden talousarvio on ikäihmisten näkökulmasta pääasiassa myönteistä luettavaa. Ennalta ehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, joka sote-uudistuksen jälkeenkin jää kunnan tehtäväksi, nousee merkittävään asemaan. Sen onnistumisesta riippuu paljon, onko ikääntyneen väen hyvä olla. Tulevan toiminnan kuvaukset ja tavoitteet ovat lupaavia.
Sosiaali- ja terveydenhoidon siirtyessä Pirkanmaan hyvinvointialueen vastattavaksi, ikäihmisten hyvän olon edistäminen onnistuu suhteellisen pienillä määrärahoilla niin, ettei olisi syytä kitsastella. Talousarvio tuntuu selkeämmältä ja helppolukuisemmalta kuin ehkä ennen. Se on siksikin meille ikäihmisille miellyttävää luettavaa.
Väestöennuste on mielenkiintoinen. Ikääntyneen väestön eli yli 50-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan kaikkein nopeimmin. Se mahdollisesti vaikuttaa niin, että meidän ikäihmisten olemassaolo huomataan entistä paremmin ja toivottavasti myönteisesti. Ennuste kertoo myös siitä, että ihmisten uskotaan ikääntyessään jäävän Lempäälään. Näin varmaan tapahtuukin, jos niin halutaan ja toimitaan sen mukaan.
Senioriasumisen tarpeet täyttävä asuntotuotanto nousee keskeiseksi. Monimuotoisten asumisratkaisujen tarve, hyvä saavutettavuus lähellä palveluita ja asuntojen muuntamismahdollisuudet elämänkulun mukaan, ovat avainasioita. Niihin on herättävä ajoissa.
Meitä ikäihmisiä vaan ilmaantuu, halutaan tai ei. Kuntatalousguru Eero Laesterä tosin ennusti Iltalehdessä, että soten siirtyessä valtion kustannettavaksi kunnissa alkaa elää halu kilpailla ikäihmisistä. Hän kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan eläkeikäisten ja ikääntyneiden kuntatalousvaikutus on ylijäämäinen, ja ylijäämäisyys saavutetaan keskimäärin 59 vuoden iässä eli eläkeverotuloilla voidaan rahoittaa nuorempienkin ikäluokkien tarpeita.
Taloussuunnitelma ei senioriasumisen suhteen lupaa kovin paljoa. Lempäälässä on vähän hyvin toimivia senioriasuntoja, niitä täytyisi tuottaa kiireen vilkkaa. Radanvarren asemakaava ei tule yhtään liian aikaisin, mutta se tuskin riittää. Ennemmin tai myöhemmin seniorit haluavat hakeutua lähelle palveluita. Edullisinta kaikille olisi, mitä varhaisemmin voi tehdä pysyvän senioriasumisratkaisun, ja tehdä sen asuntoon, joka voi muuntua kulloistenkin tarpeiden mukaan.
Hyville senioriasunnoille on omat tutkitut kriteerinsä. Niiden toteutuminen täytyy varmistaa. Ei riitä, että myyntimainoksessa lukee senioriasunto. Kyse ei myöskään ole pelkästään asunnon toimivuudesta. Sijainti ja liikkumismahdollisuudet ovat tärkeitä. Suomalaiset kaipaavat myös pääsyä lähelle luontoa.
Seniorineuvostossa on kannettu huolta siitä, että tiedossamme ei Lempäälässä normaalissa asuntokannassa ole asumismuotona sellaisia yhteisöllisiä asuntoja, joissa samassa huoneistossa yhteisten tilojen käyttäjinä voisi olla useita asukkaita yksityisyyden mahdollistavissa asunnoissaan. Niitä kaivataan sekä omistus- että vuokra-asunnoiksi.
Talousarviossa on myös viitteitä siitä, että tiedottamisen selkeyteen ja digitukeen on tulossa parannuksia. Se lupaa hyvää ikäihmisille ja varmaan ihan kaikille.
Reijo Fredriksson,
seniorineuvoston puheenjohtaja
