Tänä kalliin sähkön lämmityskautena moni pohtii aurinkopaneelien asentamista katolleen. Harkinnassa on otettava huomioon monta seikkaa, jotka vaikuttavat aurinkosähköjärjestelmän hankinnan ja käytön kannattavuuteen. Tärkeimpiä ovat järjestelmän mitoitus ja hinta, kulutuspaikan sähkönhinta, auringon säteilymäärä ja paneelien asennus. Aurinkopaneelit vaativat jo pientalokokoluokassa usein rutkasti tilaa. Asennus kannattaa lisäksi tehdä siten, että paneeleille tulevat varjostukset saadaan minimoitua.
Järjestelmä eli yhteen kytkettyjen aurinkopaneelien muodostama aurinkovoimala kannattaa mitoittaa siten, että suuri osa aurinkosähköstä saadaan käytettyä itse. Sähköverkkoon myytävästä ylijäämäsähköstä saa pörssisähkön hinnan mukaisen korvauksen.
− Enemmän kuin katon neliöt, kiinteistön oma sähkönkulutus sanelee mitoitustarpeen, sanoo aurinkovoimaloita avaimet käteen periaatteella toimittavan Power of Sunin toimitusjohtaja Aarni Kortekangas joka on yhdessä yrityksen lempääläläisen myyntijohtaja Jarkko Nenosen kanssa saapunut asiakkaan luo paikan päälle mitoittamaan vanhaan sataneliöiseen ja puolitoistakerroksiseen omakotitaloon asennettavan aurinkovoimalan kapasiteettia.
Näyttäisi siltä, että katolle sopisi 16 paneelia, jotka tuottaisivat yhteensä 6,3 kilowatin tehon.
Aurinkopaneelien mitoitus kannattaa optimoida kulutuksen mukaan, mutta ylimitoituskaan ei mene taivaan tuuliin. Sähköyhtiöt ostavat ylimääräisen energian, jolloin se tulee kiinteistön omistajalle takaisin rahallisena tuottona.
− Pienin asennus on kahdeksan paneelia, millä saa jonkinlaisen paketin, mutta voimalaa ei kannata alimitoittaa, vaan ennemminkin kapasiteettia kannattaa tehdä yli kuin alle tarpeen.
− Olemme asentaneet koko yrityksen toiminta-aikana aurinkovoimaloita noin seitsemäänsataan kohteeseen. Niistä noin neljännekseen on jälkikäteen asennettu lisäpaneeleita, Kortekangas kiteyttää.
− Nälkä kasvaa syödessä, sillä oma sähköntuotanto ohittaa järjestelmässä ostosähkön. Kun tuotantoa on yli oman tarpeen, ylijäämäsähkö menee valtion verkkoon, ja sähköyhtiö ostaa sen pörssisähkön hintaan, on Nenonen huomannut.
Yhden aurinkopaneelin pinta-ala asuinrakennuksissa on yleisimmin hieman alle kaksi neliömetriä ja nimellisteho vaihtelee noin 320 ja 430 Wp:n välillä. Wp tarkoittaa wattipiikkiä, joka kuvaa aurinkopaneelin tuottamaa huipputehoa.
Aurinkosähköjärjestelmien kokonaistehoista käytetään yksikkönä kilowattipiikkiä (kWp), jolloin 5 500 wattipiikkiä vastaa 5,5 kilowattipiikkiä. Pientalokokoluokkaan melko yleisesti tarjottavaan viiden kWp:n järjestelmään sisältyy noin 12–16 paneelia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 23–26 neliömetriä.
Markkinoilla on tehoiltaan ja ominaisuuksiltaan erityyppisiä paneeleita. Uudenaikaisen teknologian ansiosta hyötysuhde on kehittynyt ja sähköä syntyy pilvipoudallakin eikä suoraa auringonpaistetta tarvita.
Kiinteästi asennettujen paneelien sijoittelussa on tärkeintä varmistaa, ettei niille osu varjostuksia, joita aiheuttavat muun muassa puut, korkeat rakennukset ja muut rakenteet. Jarkko Nenonen sanoo, että puunkaatopalvelun ansiosta puut raivataan tarvittaessa tieltä ennen asennustöitä. Yhteistyökumppanina hänen toimialueellaan on metsurin työt taitava maanviljelijä Tapio Kuisma Lempäälästä.
Aurinkopaneelit soveltuvat kaikenlaisiin kiinteistöihin ja rakennuksiin kattotyypistä riippumatta, sillä jokaiselle kattotyypille on oma kiinnitysjärjestelmänsä.
Paneelit jäävät noin 10 sentin tuuletusraon yläpuolelle kattopinnasta, jotta sadevesi pääsee valumaan alta.
Paneelit asennetaan alumiinisiin kiskoihin, jotka kiinnitetään katon rakenteisiin. Katon rakenteen pitää pystyä kantamaan uusi kuorma. Yksi paneeli painaa parikymmentä kiloa.
Paneelien asentamisen yhteydessä asennetaan seinään joko sisälle tai ulos vaihtosuuntaaja eli invertteri. Se muuttaa paneeleissa syntyvän tasavirran vaihtovirraksi ja optimoi, että paneeleista saadaan mahdollisimman korkea teho. Kiinteistön sähkökaappiin kytkettävä invertteri on hankittava osaksi aurinkosähköjärjestelmää aina, kun järjestelmä asennetaan kohteeseen, joka on liitetty valtakunnalliseen sähköverkkoon.
Katolle asennettavat aurinkopaneelit ovat huoltovapaita. Talvisin niistä usein harjataan lumet, jolloin sähköntuotto saadaan tehostumaan.
Takuu paneeleille on yleensä 25 vuotta, samoin tuottotakuu.
Asennustyö normaalikohteessa kestää yleensä noin vuorokauden.
− Asennustyön päätteeksi asentajamme tekevät asiakkaan puolesta aurinkovoimalasta tarvittavan ilmoituksen siirtoyhtiölle. Sieltä saapuu viikon, kahden sisään kiinteistönomistajalle sopimus ylijäämäsähkön myynnistä. Sen jälkeen aurinkovoimalan voi käynnistää, sanoo Aarni Kortekangas.
Kotitaloudet saavat 40 prosenttia takaisin kotitalousvähennyksenä aurinkojärjestelmän työn osalta.
Se missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin, riippuu tapauskohtaisesti mm. sähkönkulutuksesta ja sähkön hinnasta.
Järjestelmän tuotto asiakkaalle on Kortekankaan mukaan tänä päivänä ja nykysähkön hinnoilla useimmissa kohteissa selkeästi enemmän kuin aiemmin. Ei pidä unohtaa myöskään itse kiinteistön arvon nousua.
− Aurinkopaneelit tekevät elämästä aika paljon huolettomampaa. Tuotto sijoitetulle pääomalle on jopa yli kaksikymmentä prosenttia vuodessa, sanoo Kortekangas.
Aurinkoenergiaa käsitteleviä nettisivuja
http://www.motiva.fi/aurinkosahko
- puolueetonta tietoa aurinkosähköstä
https://www.aurinkotekniikka.fi/
- tietoa aurinkoenergiasta, aurinkoenergialaskuri, kaupallinen yritys
Lue myös:
Ekoteko Hauralassa: Itse tuotettu käyttämätön aurinkoenergia valtakunnan verkkoon
