Hoitajapulan ratkaisuksi ehdotettiin työperäistä maahanmuuttoa ja avustavan henkilöstön palkkaamista

Kaikki panelistit näyttivät vihreää valoa työperäiselle maahanmuutolle. Keskustelemassa olivat eduskuntavaaliehdokkaat Johanna Loukaskorpi (sd.), Veijo Niemi (ps.), Kauko Turunen (kd.), Jocka Träskbäck (kok.), Tiina Wesslin (vihr.), Virva-Mari Rask (vas.), Terhi Ala-Keturi (kesk.), Wilhelm von Nandelstadh (rk.) ja Janne Rauma (Liike Nyt).

Ideaparkissa järjestettiin viime lauantaina LVS:n vaalipaneeli. Osa panelisteista näki välttämättömänä purkaa niin sanottuja kannustinloukkuja, joissa erilaisten maksettavien tukien vuoksi työssäkäynti ei ole joko kannattavaa tai houkuttelevaa.

Lue myös: Eduskuntavaaliehdokkaat koolla paneelissa – ennaltaehkäisevän työn merkitys tärkeää

Toisaalta vaarana tukien vähentämisten tai leikkaamisten kohdalla nähtiin se, että ne saattavat iskeä pahiten juuri vähempiosaisiin, kuten työttömiin tai työkyvyttömiin. Tämän vuoksi muun muassa paljon puhuttua perustuloa pidettiin kannatettavana tulevaisuuden suuntamallina. Perustulo takaisi tietyn toimeentulon jokaiselle nykyistä raskasta tukimallia paremmin.

– Esimerkiksi Keskustanuoret ovat ajaneet tätä mallia eteenpäin, huomautti Terhi Ala-Keturi (kesk.).

Talouden tasapainottamisessa ja työpaikkojen synnyttämisessä ratkaisuksi ehdotettiin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista ja siitä koituvan riskin pienentämistä.

– Työllistämistä voitaisiin helpottaa kolmen kuukauden koeajalla, jonka aikana työntekijä voisi irtisanoutua tai työnantaja irtisanoa työntekijän ilman että siinä olisi ammattiliitto heti naputtamassa, pohti Kauko Turunen (kd.). -Näin saataisiin luotua heti 30 000 uutta työpaikkaa.

 

Tehottomia yritystukia haluttiin poistaa ja sellaisia lisätä, jotka tukisivat yritysten innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta. Sellaisilla aloilla, joilla Suomessa on työvoimapula, kannattivat kaikki panelistit työperäistä maahanmuuttoa. Osaavista työntekijöistä on pulaa esimerkiksi hoitoalalla ja lisäkeinoina hoitoalan työvoimapulan vähentämisessä nähtiin muun muassa koulutuspaikkojen ja palkanmäärän lisäämistä.

Myös hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista pidettiin välttämättömänä muun muassa sosialidemokraattien Johanna Loukaskorven puolelta.

Avuksi hoitajien työvoimapulaan esitettiin myös hoitotyötä avustavan henkilöstön palkkaamista, jotta hoitajat voisivat aikaisempaa paremmin keskittyä itse hoitotyöhön. Lisäksi Janne Rauma (Liike Nyt) totesi, että omaishoitajien taloudellisesta pärjäämisestä ja jaksamisesta huolehtiminen vähentää hoitohenkilöstön tarvetta julkisella puolella.

 

Panelistit keskustelivat myös ydinvoimasta, uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksista Suomessa, raideliikenneverkon peruskorjauksesta ja -parantamisesta, maanteiden korjaushankkeista, verotuksesta, julkisen velan määrästä, leikkauksista, kehitysavun tarpeellisuudesta ja uskonnon opetuksesta kouluissa.

Myös joukkoliikenteen merkityksestä ja kehittämistarpeista puhuttiin, unohtamatta sitä, että Suomi on suuri  maa, jossa julkisen liikenteen järjestäminen kaikkialle on monimutkaista.

– Julkisen ja yksityisen autoilun vastakkainasettelu on vähän vanhanaikaista, totesikin Wilhelm von Nandelstadh (rk).

– Sen sijaan pitäisi keskustelun lähtökohdaksi ottaa, miten päästöjä saadaan kaiken kaikkiaan vähennettyä.