Ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Kuva: Joonas Leskinen
Ennakkoäänestys päättyi tiistaina ja äänestysaktiivisuus viimeisenä päivänä oli vilkkainta. Pirkanmaalla äänensä jätti ennakkoon 44,4 prosenttia, kun neljä vuotta sitten ennakkoääniä annettiin 39,4 prosenttia. Vain Lapin vaalipiirissä äänestettiin Pirkanmaata aktiivisemmin ennakkoon. Lapissa äänensä jätti ennakkoon 45,3 prosenttia äänioikeutetuista. Viime vaalien kakkonen, Satakunta, jäi nyt kolmanneksi Pirkanmaan taakse 43,3 prosentin äänestysaktiivisuudellaan.
Kunnittain Pirkanmaalla aktiivisimpia ennakkoon oltiin Ruovedellä, jossa äänensä ennakkoon antoi noin joka toinen äänioikeutettu (49,7 prosenttia). Kakkoseksi kiilasi edellisvaalien aktiivisin Kihniö (49,3) ja kolmantena oli Tampere (48,3).
Lempäälässä ääniä annettiin Pirkanmaan kunnista seitsemänneksi aktiivisimmin. Lempäälässä ennakkoääniä jätettiin 7 729, mikä on 43,0 prosenttia 17 964 äänioikeutetusta.
Vesilahden 3 376 äänioikeutetusta 1 361 äänesti ennakkoon, eli 40,3 prosenttia äänioikeutetuista on jo äänensä jättänyt.
Viime eduskuntavaaleissa 2019 ennakkoon Suomessa asuvista äänioikeutetuista äänensä jätti ennakkoon yli puolet (50,7 prosenttia) ja vuoden 2015 vaaleissa vähän alle puolet (46,1). Nyt ennakkoäänestysaktiivisuus jäi näidenkin alle (44,4). Koska ennakkoäänestys äänestysmuotona on suhteellisesti kasvattanut osuuttaan melko tasaisesti 1990-luvulta saakka, voisi ennustaa kokonaisäänestysaktiivisuuden jäävän 70 prosentin tuntumaan. Neljä vuotta sitten äänestysaktiivisuus oli 72,1 prosenttia, yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuden on ylletty viimeksi vuoden 1983 vaaleissa, jolloin äänensä käytti 81,0 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista.
