Nurmen kylä ehdolla Pirkanmaan Vuoden kyläksi – ”Yhteisöllisyys ja pyyteetön talkootyö on meidän kylän juttu”

Kulttuurimuuntaja Kumu on maamerkki, jota ei voi olla huomaamatta Nurmen kylällä. Henna Tasso iloitsee siitä, että vanha sähkömuuntaja on nykyään omistettu kyläläisten taiteelle. Kuva: Juulia Jaakola

Pirkanmaalla valitaan jälleen Vuoden kylä -tunnustuksen saaja yhteensä kuudestatoista ehdokkaasta. Valinnan suorittaa Pirkan Kylät ry:n asiantuntijaraati, ja voittaja julkistetaan Pirkan päivänä 1. syyskuuta. Viime vuonna voitto meni Nokian Tottijärvelle.

Aiempina vuosina Vuoden kylän tittelin Lempäälän ja Vesilahden alueelta ovat saaneet Lastusten kylä Lempäälästä vuonna 2021 sekä Vesilahden Rämsöö vuonna 2007. Rämsöö valittiin samana vuonna myös valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Tänä vuonna yksi kandidaatti tunnustuksen saajaksi on Nurmen kylä Lempäälästä.

Millainen paikka Nurmen kylä oikein on? Tähän kysymykseen parhaiten osaa vastata paljasjalkainen nurmelainen Henna Tasso, joka toimii Nurmen kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on syntynyt ja elänyt lähes koko elämänsä Nurmella, lukuun ottamatta viiden opintoja Tampereella. Myös työpaikka löytyy kotikylältä perheen yrityksestä.

– Nurmelta ei tarvitse lähteä mihinkään muualle kuin kauppaan. Täällä on kaikki muu mitä ihminen tarvitsee, Tasso nauraa.

Henna Tasson mukaan Nurmelle tulee uusien asukkaiden lisäksi myös paljon takaisin kotiseudulleen tulevia paluumuuttajia. Kuva: Juulia Jaakola

Tasson mukaan Nurmen kylä on periaatteessa Lempäälän ensimmäinen keskusta, sillä perimätiedon ja arkeologisten kaivausten perusteella on voitu osoittaa, että Aimalankankaalla on sijainnut aikoinaan kirkko. Tarinan mukaan Aimalan puukirkko oli ensimmäinen lempääläisten ja vesilahtelaisten yhteinen kirkko, mutta se joutui aikoinaan tuhopolton kohteeksi. Kirkon varsinaista sijaintia ei ole pystytty paikantamaan, mutta kaivauksissa löytyneen kalmiston perusteella voidaan todeta, että taru kirkosta pitää paikkansa.

Nurmen kylässä on ollut asutusta jo kivikauden aikaan ja nykyään kylällä asuu noin 500 asukasta. Nurmi on etenkin lapsiperheiden suosimaa aluetta, sillä kylältä löytyy oma koulu eikä muiden palveluiden äärelle ole pitkä matka. On hämmästyttävää, että vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä Lempäälän keskustasta löytyy alue, joka on täynnä idyllistä maisemaa ja maalaiskylän rauhaa.

Kylän maamerkiksi on muodostunut vanha sähkömuuntaja, joka sai vuonna 2017 uuden elämän Kulttuurimuuntamo Kumuna. Kumulla pidetään kaksi kertaa vuodessa vaihtuvia taidenäyttelyitä, joissa on pääsääntöisesti esillä kyläläisten omaa taidetta. Kumu on kesäisin auki ympäri vuorokauden ja siellä voi vierailla vapaasti kuka tahansa.

Kyläyhdistyksen lisäksi Nurmella toimivat aktiivisesti ainakin koulun vanhempainyhdistys, vapaapalokunta sekä rukoushuoneyhdistys, joka ylläpitää kylätalo Ruksaa. Kylältä löytyy myös Lionsklubin ylläpitämä Nurmen tanssilava, joka on Suomen vanhin toiminnassa oleva tanssilava. Siellä tanssitaan perinteisiä lavatansseja kesäisin joka perjantai.

Tasso kertoo, että talkoovoimaa kylältä löytyy valtavasti. Hänen koko elinikänsä kattavan kokemuksen perusteella kylästä halutaan pitää hyvää huolta ja kehittää jatkuvasti eteenpäin. Aktiivinen kyläyhdistys järjestää talkoovoimin vuodessa myös useita kylätapahtumia. Tasson mielestä kaikista tapahtumista vuoden tärkein ja näyttävin on elokuussa järjestettävä kylän oma festivaali Elonkarjunta, jossa koko kylän väki pääsee nauttimaan paikallisten muusikoiden esityksistä.

Kylän yhteisistä asioista ja tapahtumista viestitään somen ja sähköpostilistan lisäksi myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä Nurmenkulma-kylälehdessä. Lehteä on julkaistu säännöllisesti vuodesta 2005 lähtien.

Aimalan muinasmuistoaluetta vartioi paikallisen moottorisahaveistäjä Jukka-Pekka Kiiskisen teos, joka kantaa nimeä Birgitan henki. Kuva: Juulia Jaakola

Tasson mukaan Nurmella odotetaan kovasti uutta suunnitteilla olevaa osayleiskaavaa, sillä sen toivotaan helpottavan haja-asutusalueen rakennuslupaprosesseja. Lupaprosessien helpottuminen toisi kylälle uusia asukkaita ja erityisesti lapsiperheitä. Lapsiperheet takaisivat koulun säilymisen tulevaisuudessakin.

Vanha koulu jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Nyt tilalla on siirtorakennus, josta puuttuvat liikunta- ja käsityötilat. Uuden pysyvän koulun suunnittelu piti aloittaa heti vanhan purkamisen jälkeen, mutta suunnittelu ei ole edennyt. Prosessia ovat hidastaneet muun muassa väitteet koulun piha-alueen maaperäongelmista, jotka myöhemmin osoittautuivat kuitenkin vääriksi. Tasson mielestä olisi järjetöntä, jos Nurmelle ei rakennettaisi pysyvää koulua, koska tarve sille ei ole vähentymässä. Jos kylällä ei olisi omaa koulua, tarvitsisi lähes jokainen nurmelainen lapsi kyydin muuhun kouluun.

Pysyvän koulun rakentamisen lisäksi Tassolla on hankalaa keksiä kehityskohteita Nurmelta. Hän on tyytyväinen kotikyläänsä sellaisena kuin se on. Tasson sanoin Nurmi on turvallinen lintukoto, jossa huolehditaan elinympäristöstä eikä ilkivaltaa ole. Luonto ja ainutlaatuinen maisema on se, mitä kylässä vaalitaan eniten. Tasson mukaan kaikki kylälle muuttaneet uudet ihmiset ja perheet ovat päässeet hyvin osaksi kyläyhteisöä, ja heiltä löytyy halua osallistua yhteisten asioiden edistämiseen.

Tasson mukaan edellytykset Vuoden kyläksi valitsemiseen eivät ole ainoastaan kuluneena vuonna tehdyn työn tulosta, vaan kyläyhteisö on vuosikaudet talkoovoimin ylläpitänyt kylää elinvoimaisena.

– Kyllä yhteisöllisyys ja pyyteetön talkootyö on meidän kylän juttu.

Nurmen kylän raitilla, eli Lahdenkyläntiellä riittää idyllistä peltomaisemaa. Kuva: Juulia Jaakola