Lempäälässä on selvitetty ja selvitetty palvelusetelin käyttöönottoa yksityiseen perhepäivähoitoon jo 1,5 vuoden ajan. Vesilahdessa on aiheesta tehty valtuustoaloite. Pirkanmaalla ei ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta palveluseteliin perhepäivähoidossa toisin kuin esimerkiksi Oulussa ja Jyväskylässä on.
Palvelusetelimallissa asiakas eli perhe päättää itselleen parhaan yksityisen varhaiskasvatuspalveluntuottajan ja kunta maksaa. Pirkanmaalla kunnat maksavat päiväkotiketjuille palvelusetelin arvon eli 1406 e/kk alle 3-vuotiaasta ja 901 e/kk yli 3-vuotiaasta. Näistä summista vähennetään perheen tuloihin pohjautuva asiakasmaksu. Perhepäivähoidosta kunnat maksavat samasta lapsesta yksityisen hoidon tuen mallissa karkeasti 450-550 e/kk riippuen lapsen iästä ja perheet 300–400 e/kk palveluntuottajan määrittelemän hinnan mukaisesti.
Palvelusetelimallia käyttävissä kaupungeissa palvelusetelin arvo perhepäivä- ja päiväkotihoidossa on eri suuruinen. Jyväskylässä perhepäivähoitaja saa 844 e/kk lapsen iästä riippumatta ja Nokialla suunnitellaan lähes saman suuruista palveluseteliä. Eroa perustellaan tuotantokustannusten merkittävällä erolla. Markkinoilla vapaassa kilpailussa yritys, joka järjestää tuotannon/palvelun tehokkaimmin, yleensä on se, joka tekee suurimmat voitot suhteessa liikevaihtoon. Näin ollen on hämmentävää, miksi toiselle palveluntuottajalle ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin toiselle.
Mielestäni palveluseteli perhepäivähoitoon saman suuruisena kuin päiväkotiin olisi oikein ja kohtuullista. Markkinat eli kysyntä perheiden toimesta ohjaa, miten he haluavat lapsensa varhaiskasvatuksen järjestettävän. Pienituloisille avautuisi tasa-arvoinen mahdollisuus yksityiseen perhepäivähoitoon. Näin ei kuitenkaan haluta tapahtuvan.
Päiväkotipalvelua järjestettäessä kuntalaisten yhteisistä varoista tulevat voitot valuvat päiväkoteja rakentaville rakennusyhtiöille, rahoittaville pankeille ja päiväkotipalvelua järjestävälle esim. osittain monikansalliselle rahoitusyhtiölle. Perhepäivähoidossa samat palvelusetelistä saatavat voitot jakaantuisivat lastenhoitajille. Yksittäinen perhepäivähoitaja tai ryhmäperhepäivähoitaja ei pääse rikastumaan, koska hän voi hoitaa kerrallaan vain neljää lasta hoitajaa kohden.
Mitä hyötyä olisi opiskella enää varhaiskasvatuksen opettajaksi tai päiväkodin johtajaksi yliopistossa, jos ammatillisella tutkinnolla tienaa enemmän? Kaikilla lastenhoitajilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta ryhtyä perhepäivähoitajaksi. Perhepäivähoitaja tienaisi enemmän samasta työstä kuin päiväkodissa työskentelevä. Nämä ovat yleisiä suomalaisen vaikuttamisen ja argumentaation tulokulmia.
Kulttuuri on tapa ajatella ja toimia. Suomalaisille on mielekkäämpää hyväksyä yhteisillä rahoilla muutaman pääomistajan rikastuminen ponnisteluidensa ansiosta kuin antaa tuhansille lastenhoitajille mahdollisuus parempiin tuloihin.
Onko päiväkotihoito laadukkaampaa kuin perhepäivähoito? Merkittäviä eroja osoittavia tutkimustuloksia ei ole. Samalla perhepäivähoitoa ajetaan alas systemaattisesti. Miksi asiaa ei ole tutkittu laajasti ja kattavasti? Pian vähäosaisilla ei ole mahdollisuutta perhepäivähoitoon ja laadukkaan tutkimuksen tekeminen on mahdotonta.
Antti Kiiveri
Lempäälän kunnanvaltuutettu (ps.)
Artikkelia muutettu, poistettu maininta Nokiasta, sillä asia ei edennyt siellä.
