Viime vuoden alussa aloittaneella Pirkanmaan hyvinvointialueella on alkamassa haasteellinen vuosi. Kovan kulukuurin paineissa jättiorganisaation on järjestäydyttävä uuteen asentoon ja osoitettava tehokkuutensa. Ensimmäinen toimintavuosi kului uuden organisaation järjestäytymiseen, jonka aikana palvelut järjestettiin kutakuinkin entiseen malliin. Vuoden mittaan tehtiin myös suuria linjauksia, millaiseksi organisaatio halutaan muuttaa. Kuntalaiset ovat erityisen huolissaan tuttujen terveysasemien lakkauttamisista, kun uusista virtuaalivastaanotoista ei ole vielä kokemusta ja kotisairaalatoiminta hakee uutta muotoaan.
Viestinnällisesti uuden sote-organisaation palveluiden saavutettavuuden kertominen asiakkaille on vaikeaa. Uusiin nimiin tottuminen vie aikansa ja nimenmuutosten sisältämät toiminnalliset erot eivät helposti aukea, kun perinteiseen terveyskeskusjärjestelmään ja erikoissairaanhoidon yksiköihin on totuttu. Kansan suussa päivystys on pitkään päivystys, eikä kiirevastaanotto, jolla sitä nykyisin kutsutaan. Jo ennen hyvinvointialueita hammaslääkäreistä tuli suun terveydenhuollon yksiköitä, mutta hammaslääkäriaikoja ihmiset silti varaavat. Pelastuslaitoksen laajaan toimenkuvaan totuttiin nopeasti.
Pirha onnistui ensimmäisestä toimintavuodestaan varsin hyvin suoritteilla mitaten. Suuri muutos valitettavasti lisää väliinputoajien määrää, niitä, joiden tarpeisiin ei uudelleenjärjestäytyneessä terveys- ja sosiaalitoimessa löytynyt heti paikkaa. Aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi (sd.) kritisoi lokakuussa mediaa ongelmien esiin tuomisesta ensimmäisessä vaikuttajaseminaarissa. Ongelmien nostaminen päivänvaloon on kuitenkin median tehtävä. Median, myös paikallislehden tulee tuoda esiin päätösten vaikutuksia, jotta ongelmiinkin voidaan etsiä ratkaisuja ja tarvittaessa muuttaa virheelliseksi osoittautuneita päätöksiä. Paikallislehti edustaa levikkialueensa, Lempäälän ja Vesilahden kuntien asukkaita ja toimii heidän äänitorvenaan. Päättäjillä on kyllä omat kanavansa tuoda julki omansa.
