Berndt Blom (1868–1932) oli tamperelainen arkkitehti, jonka kaksi merkittävää suunnittelutyötä liittyy Lempäälään. Vuonna 1895 hän suunnitteli Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon sisäinteriöörin korjauksen. Emme oikeastaan tiedä, millainen kirkon ”sisustan korjaus” oli, sillä seuraava täydellinen korjaus tehtiin 1924.
Kirkon sisätilojen suunnittelua tehdessään Blom oli 27-vuotias. Hän oli ollut parisen vuotta piirtäjänä arkkitehtitoimistoissa, mutta mitään suuria näyttöjä hänellä ei ollut. Väkisinkin tulee pohtineeksi, että Blomin valinta perustui siihen, että hänellä oli Lempäälässä suosittelija. Joku merkittävässä asemassa oleva sukulainen, joka takasi nuoren arkkitehdin luotettavuuden ja kyvykkyyden.
Seuraava työ Lempäälässä oli rakennus, jota nykyään sanotaan Lempäälän vanhaksi pappilaksi. Valmistuessaan 1903 se oli Lempäälän uusi pappila. Keskeltä taitettu iso hirsirakennus Kuokkalan koskijakson puolessa välissä, Kiertolahden kaltaalla. Paikka oli sama, missä Lempäälän pappila oli sijainnut 1400-luvulta lähtien. Rakennuksen sijainti virtaavien vetten yläpuolella on yhä vaikuttava. – 1400-luvulla papille tärkeitä seikkoja lienevät olleet myös lohenkalastus ja pappilan koskeen rakentama mylly.
Vanha pappila on puujugendia, voisi sanoa suorastaan ”nikkarijugendia”. Se vivahtaa hiukan norjalaiseen ja sveitsiläiseen tyyliin, mutta ei liikaa. Ikkunoiden aukotus on levoton, mutta muutoin mainio rakennus. – Olen aina ihmetellyt, miten arkkitehti sai sijoitettua pappilaan taikamerkkejä, noita onnea tuovia merkkejä, joille oman tietoni mukaan ei ole erityistä kristillistä perustetta.
Jokin kirkollinen yhteys tällä tamperelaisella sepän pojalla on ollut. Vaikka hän suunnitteli loppujen lopuksi vain vähän rakennuksia, löytyy töiden listalla mm. Sahalahden kirkon korjaus, Perkkaan kappeli Espoossa ja Pitäjänmäen kyläkirkko Helsingissä. Hän suunnitteli myös Kalevankankaan hautausmaalle aidan, josta kylläkään ei ole mitään jäljellä. Nykyinen Kalevankankaan kiviaita ei ole hänen tekoaan.
Muita töitä olivat Tampereen Lapinniemen puuvillatehtaan vanha tiiliosa, Jämsänkosken sulfiittiselluloosatehdas sekä Hämeen Maanviljelijäin Kaupan höyrymylly. Viime mainittu on se muhkea tiilitalo, jossa sijaitsee ravintola Myllärit. Ravintolan pääoven yllä on yhä kirjaimet H.M.K. Komeaa puujugendia oli Blomin suunnittelema Koison talo Tampereella Hämeenpuistossa. Se on sittemmin purettu. Nykytiedoin ei sen kaltaista rakennusta purettaisi.
Blom teki varsinaisen uransa Helsingissä palosuojelun ja teollisuusrakennusten paloturvan saralla. Hän oli näissä asioissa suorastaan pohjoismainen vaikuttaja. Hän suunnitteli tehtaiden paloasemia ja oli perustamassa alan yhdistyksiä. Hänet mainitaan Tampereen palomestariksi 1891–1902. Ennen Helsinkiin muuttoaan hän ehti vaikuttamaan siihen, että Tampereen paloasema sijoitettiin siihen, missä se nytkin on: isoimpien tehtaiden porttien eteen.
Juha Kuisma
Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
