Kaava siirtää Sääksjärven ja kaupunkiseudun asukkaiden lähiluonnon jopa automatkan päähän – Kuinka moni haluaa Sääksjärvestä ”Tampereen Tikkurilan”?

Sääksjärven osayleiskaava on ongelmallinen, kirjoittaja tuo esiin. Kuva: Teemu Hiltunen

Lempäälä on asettanut Sääksjärven osayleiskaavaehdotuksen nähtäville. Kaava sisältää paljon hyvää Sääksjärven keskusta-alueen kehittämiseen liittyen, mutta se sisältää myös erittäin suuria ongelmia.

Kaava nojaa hyvin pitkälti suuriin väylähankkeisiin, kuten Puskiaisten moottoritie ja 2-kehätie, joiden aikataulu tai edes toteutuminen on epävarmaa. Kaavan valmistelussa oltaisiin voitu erottaa nämä alueet Sääksjärven keskustan kehittämisestä lähijunaseisakkeineen, torialueineen ynnä muineen. Näin ei kuitenkaan tehty ja nyt tuntuu siltä, että kaava halutaan runnoa läpi ennen ensi vuoden kuntavaaleja. Silloin vaaka saattaa hyvinkin siirtyä nykyisestä vanhakantaisesta ”talous ensin” -ajattelusta kestävämpään suuntaan.

Kunnan teettämä havainnevideo alleviivaa useita kaavan ongelmakohtia. Se, että kaava mahdollistaa ”uudet luonnonläheiset asuinalueet” ja ”luontoarvojen huomioimisen” kuulostaa surkuhupaisalta, kun ensin ollaan lanattu satoja hehtaareja yhtenäistä metsää ja siirretty nykyisten alueen asukkaiden ja koko kaupunkiseudun helposti saavutettava lähiluonto kauemmas jopa automatkan päähän. Kaavan luontovaikutusten arviointi sivuuttaa sen tosiasian, että tämä on laaja luonnon ydinalue. Ilves, metso, hirvieläimet ja monet muut eliölajit eivät perusta niinkään jonkin yksittäisen erityisen arvokkaaksi katsotun pienen pisteen perään, vaan vaativat suuren reviirin. Tilaa hengittää kaipaa ihminenkin saadakseen luonnosta sen tarjoamia virkistäviä ja rauhoittavia kokemuksia.

 

”Kattavat virkistysalueet ja ulkoilureitit” onkin toinen ongelmallinen mainoslause. Lempäälä on aktiivisesti lobannut, että metsäalueelle saataisiin aiottua nopeammin uudet suuret melunlähteet uusien väylien muodossa. Niiden sekä kaavoitussuunnitelmien katkomat lukuisat nykyiset polut vaihdettaisiin muutamaan tuhansien ihmisten tallomaan ”pururataan”. Ei voi kuin ihmetellä, että käyvätkö päättäjät itse koskaan metsässä muuten kuin korkeintaan pyrähtämässä sen läpi kuulokkeet korvilla. Kuulokkeita tuolla kyllä tarvittaisiinkin, jos suunnitelmat toteutuvat.

Ja entäpä sitten kaavan mahdollistamat ”uuden ajan työpaikat”. Mikä ihmeen uusi aika? Valtuustossa on kuultu toiveita, että alueelle saataisiin ”vähäpäästöistä teollisuutta”, mutta eikö tähän maailmanaikaan kaiken uuden teollisuuden tulisi olla vähintäänkin vähäpäästöistä? Reilun kymmenen vuoden päästä, jos jostain kumman syystä Puskiaisten moottoritie päätetäänkin rakentaa ja sen varrelle suunnitellut teollisuusalueet voisivat toteutua, voidaanko enää edes puhua erikseen ”puhtaasta” teollisuudesta? Tuntuu, että kunta yrittää elinkeinoelämän tavoin esittää metsän tuhoamisen ”kestävänä kehityksenä”, vaikka se on kaikkea muuta.

Ehkä kaikkein ”hupaisin” asia on se, että kaava ”mahdollistaa jopa hypermarketin” Sääksjärvelle. Ihan niin kuin täällä Tampereen ja Ideaparkin välissä olisikin huutava tarve omalle hypermarketille.

Kuinka moni mahtaa haluta Sääksjärvestä ”Tampereen Tikkurilan”, kuten kuntapäättäjät ovat viisaudessaan visioineet?

Teemu Hiltunen
Sääksjärvi