Vaikuttavaa ruokakasvatustyötä: Vuoden ruokakasvattaja on Lempäälän ruokapalvelu

Tarjolla on nachopastavuokaa. Ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid osallistui kouluruokailuun Kanavan koululla keskiviikkona 17. huhtikuuta. Kuva: Erkki Koivisto

 

Nachopastavuokaa jäävuori-tomaatti-maissisalaatilla, päälle salaattisiemensekoitusta, nam.

Kanavan koululla Lempäälässä lounas näyttää keskiviikkona 17. huhtikuuta maistuvan yläasteikäisille oppilaille, ja jonot linjastoilla etenevät häiriöttä.  Näitä aterioita Lempäälän kunnan ruokapalvelu valmistaa päivittäin 5 000 asiakkaalle: koulujen oppilaille ja päiväkotien lapsille sekä talojen henkilökunnalle.

Lempäälän ruokapalvelun hyvä työ ruokakulttuurin eteen on nyt huomioitu. Ruokatieto Yhdistys ry on valinnut sen ja erityisesti siellä toimivan ruokakasvatuksen tiimin, johon kuuluvat Taina Keskinen, Reko Sipola, Katja Rautanen, Christina Mettälä ja Liisa Belaid, valtakunnalliseksi vuoden ruokakasvattajaksi.

 

Yhdistys jakaa vuosittain tunnustuksen taholle, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa.  Tänä vuonna tunnustuksella haluttiin huomioida erityisesti ruokapalveluissa tehtyä ruokakasvatustyötä. Ehdotuksia jätettiin ennätysmäärä, 55 kappaletta.

Tuomaristo halusi palkinnollaan nostaa Lempäälän ruokapalvelun hyväksi esimerkiksi vaikuttavasta ruokakasvatustyöstä, joka on uutta toimintakulttuuria luovaa ja systemaattista: ”Ruokakasvatuksessa on panostettu poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ravitsemis-, opetus- ja kasvatushenkilöstön kesken sekä lasten ja nuorten osallistamiseen ja positiiviseen ruokapuheeseen”.

Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtajan Anni-Mari Syväniemen mukaan varsinkin kouluruokailusta puhutaan paljon julkisuudessa ja siihen liittyy paljon haasteita.

− Halusimme tänä vuonna nostaa tunnustuksella erityisesti ansiokkaita ruokakasvatustekoja koulu- ja varhaiskasvatusruokailussa, hän toteaa.

 

− Tuntuu hienolta, että tiimin innovatiivinen ja koko kunnan tasolla systemaattinen toiminta huomioidaan. Olemme Lempäälässä halunneet panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tehdä vaikuttavaa työtä edistääksemme hyvää ravitsemusta sekä positiivista asennetta päiväkoti- ja kouluruokailua kohtaan, sanoo huomioimisesta otettu Lempäälän ruokapalvelun ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid.

Voittajaksi valittu Lempäälän ruokapalvelu on asettanut lisäresurssia ruokakasvatukseen palkkaamalla ruokakasvatusmentorin, jonka johdolla henkilöstö toteuttaa ruokakasvatusta eri kohteisiin räätälöidyin keinoin.

Vuoden päivät kunnan ruokakasvatusmentorina toiminut Taina Keskinen on työskennellyt Lempäälän ruokapalveluissa jo pitkään ja vienyt ruokakulttuuria jo aiemmin eteenpäin omassa yksikössään. Belaid kiittelee Lempäälän kuntaa hienosta panostuksesta, joka mahdollisti rekrytoinnin.

− Ruokakasvatusmentorit ovat valitettavan harvassa suomalaisissa kunnissa.

 

Koululaiset syövät Belaidin mukaan pääsääntöisesti hyvin, ja oppilailta saatu palaute on kiittävää. Kunnan ruokapalvelussa on hänen mukaansa kuitenkin havaittu ruokailuun liittyviä haasteita, joihin halutaan aktiivisesti vaikuttaa eri ikätasot huomioiden.

Haasteina näyttäytyvät lähinnä yläasteikäisten keskuudessa yleistynyt syömättömyys, vähäinen syöminen ja eri ruokalajeihin kohdistuvat ennakkoluulot. Ruokapalvelu haluaa tarjota asiakkailleen perinteistä suomalaista perusruokaa, mutta myös tutustuttaa ajan hengen mukaisiin uusiin makuihin ja rakenteisiin.

− Ruokakasvatuksella pyritään vaikuttamaan jo varhaiskasvatuksesta alkaen oikeanlaiseen, hyvään syömiseen lähtemällä tukemaan ruokailua jo pienestä pitäen.   Lempäälässä on hyvä tilanne. Oppilaat syövät tosi hyvin kouluruokaa, mutta on hyvä olla ja pysytellä ajan hermolla ja löytää keinoja, joilla voidaan parantaa ruokailutottumuksia, sanoo Liisa Belaid.

Hyvää ruokamenekkiä halutaan pitää yllä. Jo nyt on kouluilla ollut käytössä muun muassa lempiruokakyselyitä ja kerätty asiakaspalautteita.

− Haluamme edistää osallisuutta, sillä asiakkaitamme vartenhan me työtä teemme. Etsimme keinoja, joilla asiakkaita voisi käytännössä entisestään osallistaa lisää, esimerkiksi ruokalistasuunnitteluun, Belaid sanoo.

 

Lue myös:

 

Hyvää ruokahalua

 

On mahdottoman hienoa ja arvokasta, että pyritään tekemään kaikki sen eteen, että oppilaat söisivät kouluissaan sen, mikä heille kuuluu – heidän huoltajiensa ja kaikkien meidän muidenkin verovaroin kustantaman kouluruuan.
Aivan liian usein näkee koulupäivisin yläasteikäisiä ruokatuntiaikaan Lidlin tuorepaistopisteellä tekemässä valintojaan. Jotkut toiset vielä kasvuiässä olevat koulualueelta poistuneet näyttävät kuittaavan ravitsevan ja monipuolisen ilmaisen kouluaterian energiajuomilla ja suklaapatukoilla. Ei hyvä.
Ymmärrän, että kaikki ruoka ei maistu kaikille, ei missään ikäryhmässä. Ronklaaminen ja snobismi taitaa pääsääntöisesti kuitenkin olla lähinnä vain tietyn nuoruusvaiheen ohimenevä lieveilmiö; kun yksi porukasta nirsoilee, joukossa tyhmyys tiivistyy ja muut seuraavat perässä.
On hyvä, että perinteisten suosikkiruokien lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa maistatetaan uusiakin makuja. Inhokkeja ei kuitenkaan kannata pitää kauaa kiertävällä ruokalistalla. Ruokahävikin voisi olettaa jäävän pienemmäksi silläkin, kun oppilaat osallistetaan laatimaan lounaslistoja. Juuri näin Lempäälässä suunnitellaan palkinnon arvoisesti tehtävän.

 

Erkki Koivisto