Kanavanvartijan taloa ei saa jättää rapistumaan

Väyläviraston tulee vastata kanavanvartijan talon kunnossapidosta, kirjoittaja painottaa. Kuva: LVS-arkisto/Erkki Koivisto
Puurakentaminen on vihdoin nousemassa aidoksi vaihtoehdoksi kaikessa rakentamisessa. Myös Lempäälä saa oman puurakentamisen ohjelmansa ensi vuoden aikana. Tämä on juuri oikea suunta maassa, jossa puu on merkittävä luonnonvara.
Samaan aikaan kun puu kokee uutta nousuaan uudisrakentamisessa, löytyy Suomesta arvokkaita vanhoja puurakennuksia, jotka on jätetty paikalleen rapistumaan. Tällainen kohde löytyy myös Lempäälästä.
Suojeltu 150-vuotias talovanhus, kanavanvartijan talo, seisoo autioina keskeisellä paikalla Lempäälän kanavan varressa, uuden rakentuvan yläkoulun takana. Rakennus on merkittävä osa lempääläistä ja suomalaista kanavahistoriaa. Rakennuksen omistaa entinen Merenkulkulaitos, nykyinen Väylävirasto.
Viimeisimmät isommat korjaustoimet kanavanvartijan talossa on tehty tiettävästi 1980-luvulla. Ulkoseinien maalipinta rapistuu ja sisätilat ovat huonossa kunnossa. Talossa ei ole ollut vuokralaista useaan vuoteen. Niin kauan kuin kanavanvartijan talo on Väyläviraston omistuksessa, tulee sen vastata rakennuksen kunnossapidosta. Julkisena tahona sillä on asiassa erityinen vastuu.
Kanavan seutu on Lempäälälle merkittävä alue, jonka kehittämiseen tulee panostaa. Alueen maanomistajien eli kunnan ja Väyläviraston välille pitää luoda uudenlaisia yhteistyön muotoja. Siten aluetta voidaan kehittää kokonaisuutena, joka palvelee kuntalaisia ja alueelle matkaavia.
Piia Nurmela, kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (kd), Lempäälä