Harmikseni jouduin palaamaan oppivelvollisuusiän pidentämiseen, josta esimerkiksi Riina Aspila kirjoitti LVS:ssä edelliskesänä (LVS 10.6.2020: Oppivelvollisuusiän nosto tulee kalliiksi ja kiireellä). Lempäälän sivistyslautakunnan 16.2.2021 kokouksen esityslistalla oli myös oppivelvollisuusiän toteuttaminen Lempäälässä. En palaa enää uudistuksen kritisoimiseen, mutta tulevat taloudelliset vaikutukset ahdistavat. Otsikossa mainittu Kirkan kappale on duurissa, mutta tulevat näkyvät tämän uudistuksen osalta ovat mollivoittoiset.
Lempäälälle lankeava kustannus oppivelvollisuuden pidentämisestä on arvioitu olevan vuonna 2021 yhteensä 230 000 euroa ja siirtymäjakson jälkeen vuonna 2023 yhteensä 624 000 euroa – siis yli 0,62 miljoonaa euroa. Kuntaliitto on arvioinut, että valtio korvaa kustannuksia valtionosuuden kautta noin 10 euroa per 13–15 -vuotiaat kuntalaiset ja 25 euroa per 16–18 -vuotiaat kuntalaiset. Laskin, että Lempäälän luvuilla tämä tekisi noin 33 000 euroa. Nettotappio Lempäälälle on siis noin 600 000 euroa – ihan valtava summa rahaa.
Oppivelvollisuusiän pidennyksen kannattajat Lempäälässäkin moittivat etukäteisiä laskelmia kustannuksista ylimitoitetuiksi ja epärealistisiksi. ”Valtio kyllä korvaa kaiken”, sanottiin. Ei siltä näytä, vaan lasku jää taas kerran kunnille maksettavaksi. Tällaiset uudistukset ovat omiaan kaventamaan kunnallista itsehallintoa. Kun valtionosuuksia ei edes korvamerkitä esimerkiksi sivistykseen käytettäviksi, voidaan sivistyspalveluista pahimmillaan joutua kiristämään muista menoista. Tämä on juuri se, mitä halusimme välttää.
Näyttää kuitenkin siltä, että ”joku muu maksaa” -ajatus on saanut kannatusta myös Lempäälässä. Tämä näkyi esimerkiksi yön pikkutunneille venyneessä budjettivaltuustossa loppuvuonna 2020. Valtuustossa esitettiin lukuisia menolisäyksiä pohjaesitykseen, ei tässä yhteydessä puhuttu vahingossakaan siitä, mistä kaikki tämä raha saadaan. Kaikkiin esityksiin ei oltu etukäteen selvitetty edes hintalappua. Valtuustossa esitettiin myös suoria kysymyksiä: mistä rahat saadaan. Ei vastausta. Miksi kunnan palvelujen rahoittaminen on näin visusti suojeltu salaisuus?
Minusta kuntalaisten yhteisiä varoja ei saa hoitaa näin vastuuttomasti. Kun viimeksi tarkistin, niin poliitikkoja sitoi edelleen budjettirajoite eli todellisuudessa rahaa on aina rajallinen määrä. Ei voi olla niin, että poliitikoilla on oikeus ottaa velkaa kuntalaisten nimissä, mutta ei ole velvollisuutta hoitaa velkaa asianmukaisesti. Viimeisenä ajatuksena: aika kuvaavaa on, että kunnan yhteisten talouslinjausten aloitteen allekirjoitti lähinnä kokoomuksen valtuustoryhmä ja asian edistäminen on hautautunut jonnekin.
Totti Hämäläinen
kunnanvaltuutettu (kok)
