Lempäälän kunnan imago on hyvä kasvatuksen ja opetuksen järjestäjänä. Lempäälässä on pyritty rohkeisiin ja luoviin ratkaisuihin mm. etsimällä resursseja valtakunnallisten hankkeiden kautta. Oppimisympäristöjä ja opetuksen laatua on systemaattisesti kehitetty ajan vaatimusten mukaisiksi. Näin tulee tehdä edelleen ja etsiä kanavia sekä keinoja siihen, miten ruohonjuurelta tieto kulkee mutkitta päätöksen teon tasolle ja toisinpäin. Arjen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken tuottaa hyviä ideoita, jotka parhaimmillaan saattavat toteutua. Kunnasta tulee hengittävä ja terve.
Haasteet ovat kasvaneet mittaviksi viime vuosien aikana. Tarvitsemme laajalla rintamalla paljon panostusta varhaiskasvatukseen ja koulujen opetukseen. Tukea tulee antaa aina, kun sitä tarvitaan. Tukea tulee antaa oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa jatkossa enemmän. Kun huoltaja tai opettaja ilmaisee huolensa lapsesta tai nuoresta olevan niin suuri, etteivät omat keinot tai voimat enää riitä hänen auttamisekseen, tulee huoli ottaa todesta ja reagoida siihen nopeasti. Pikaisesti saatu apu mahdollistaa lapsen ja nuoren kasvun vastuulliseksi, itseensä luottavaksi aikuiseksi. Kaikki panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin, kasvatukseen ja koulutukseen maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin. Siihen laitetut eurot ja vaiva eivät mene hukkaan. Sen sijaan jälkikäteen eteen tulevat korjaavat toimet maksavat yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin ennalta ehkäisy. Tämä ei todella tiedetään ja tämä on totisinta totta.
Työskentelin vuosikymmeniä alle kouluikäisten lasten parissa lastentarhanopettajana, päiväkodinjohtajana ja esiopettajana. Haluan muistuttaa kaikkien hienojen kasvatuksellisten tavoitteiden lisäksi siitä, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus vetäytyä kasvu- ja oppimisympäristössään välillä omaan rauhaan. Tilat siihen ovat rajalliset ja ryhmät suuret. Jokainen lapsi tarvitsee rauhaa ja levollista mieltä oppiakseen uutta ja kasvaakseen tasapainopiseksi omaksi itsekseen. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun mukana on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Koulutuksella tätä asiaa ei kohenneta. Parannus tilanteeseen vaatisi korjausta pienten lasten kasvatus- ja opetusryhmien kokoihin. Kättä on väännetty vuosikausia: Milloin on lisätty, milloin pienennetty ryhmäkokoja – aina vain yhdellä lapsella. Viimeksi niin tapahtui vasta muutama vuosi sitten. Tällaista säätöä on vaikea ymmärtää. Rakenteellisen muutoksen ei tule olla kosmeettinen vaan vaikuttava keino parantaa lasten elämän laatua kauas tulevaisuuteen.
On huono asia, etteivät teoria ja käytäntö kohtaa toisiaan kovin usein ja ettei tutkittua tietoa hyödynnetä enemmän. Tutkimustulokset puoltavat pienempiä ryhmäkokoja alle kouluikäisillä lapsilla. Tuoreimman Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan iso ryhmä on lapselle kaoottinen ja ylikuormittaa lasta, jolle ei ole vielä ehtinyt kehittyä riittäviä keinoja purkaa ahdistustaan positiivisin keinoin. Vielä pahempaa on, ellei hän saa purettua niitä ollenkaan. Voi syntyä pahan olon kierre, jonka vakavampia seurauksia saamme nähdä vasta myöhemmin. Rakenteiden muuttamisella voimme vaikuttaa asiaan merkittävästi. Kunnan päättäjät ovat avainasemassa siinä, miten opetus- ja kasvatuspalvelut järjestetään parhaalla tavalla. Kuntalaisilla on nyt erinomainen mahdollisuus valita Lempäälään päättäjiä, jotka ovat valmiita katsomaan tosiasioita ja arjessa näkyviä kipupisteitä ja jotka uskaltavat tarvittaessa tehdä rakenteellisiakin muutoksia lasten parhaaksi.
Kasvatus- ja opetusalan henkilöstö on tunnetusti innokas kehittämään omaa osaamistaan. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevä henkilöstö tarvitsee mahdollisuuksia toteuttaa työtään kaikella sillä osaamisella, mitä heillä on. Tänä päivänä henkilöstö valitettavasti kokee työssään paljon uhkia jaksamiselleen ja niistä yksi on ylisuuret ryhmät, joissa lapsilla on tuen tarvetta kasvuun ja oppimiseen paljon. Kunnan hyvinvoiva henkilöstö on kunnan hyvien palvelujen tae, joten sen hyvinvoinnista tule huolehtia monin erilaisin keinoin.
Hyvä kasvatus ja opetus luovat mahdollisuuksia lapsen ja nuoren kasvattaa omaa pätevyyden tunnetta sekä kykyä tuntea empatiaa. Ilman empatiakykyä yhteiskunta on suuressa pulassa oirehtivan väestön kanssa. Meidän tulee opettaa lapsille ja nuorille, että heitä kuullaan ja heiltä kysytään mielipiteitä heitä koskevassa päätöksenteossa. Se kasvattaa heissä kykyä huolehtia myös muista kuin itsestä, kykyä huolehtia luonnosta, eläinten hyvinvoinnista ja rakennetusta ympäristöstä. Meidän tulee osoittaa käytännön teoilla lapsille ja nuorille, että ympäristö ja luonto ovat meille tärkeitä sekä suojella eläinten oikeuksia hyvään elämään. Ihminen on osa luontoa ja hänellä on paljon valtaa luonnon suhteen. Ihmisen oikeuksien myötä seuraa valtava vastuu. Luonnon hyvinvointi on suorassa yhteydessä ihmisen hyvinvointiin.
Lapsille ja nuorille on tärkeää hankkia elämän reppuun monenlaisia vuorovaikutustaitoja erilaisten ihmisten kohtaamisiin sekä työkaluja arkisten asioiden ratkomiseen. Reppuun pitää hankkia hyviä arvoja, sillä ne ovat ainoa elämän kartta.
Ihminen on arvokas omana itsenään ja sen voimme osoittaa olemalla aidosti läsnä hänen elämänsä kaikissa tilanteissa. Toisesta ihmisestä välittäminen ole ehdollista eikä suorituskeskeistä. Suojellaan kaikkia heikommassa asemassa olevia ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan pärjätä elämässä. Pidetään kaikki mukana yhteisvastuullisesti.
Tulevaisuustutkimus 2021 kertoo, että suomalaiset ovat kiinnostuneita tulevaisuudestaan ja että moni Pirkanmaalla suhtautuu siihen positiivisella odotuksella koronan tuomista isoista haasteista huolimatta. Nämä vaalit ovat tulevaisuusvaalit. Tulevaisuuteen katsova kunta omaa voimavaroja ja löytää ratkaisuja. Se ei kohdenna varoja asioihin, joilla ei ole merkitystä kuntalaisille. Se toimii kohtuullisesti, tasapuolisesti, rohkeasti, tavoitteellisesti ja viisaasti. Sen arvopohja on selkeä ja päätökset kohtuulliset kuntalaisilleen. Tulevaisuuteen katsova kunta luo uskoa siihen, että se kykenee huolehtimaan heikommistaan. Se on keskusteleva ja kuunteleva.
Tulevaisuus on meidän käsissämme ja sitä rakennetaan yhdessä nyt. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutta jo nyt, ei vasta joskus. Tulevaisuudesta tulee huolehtia nyt, ei huomenna tai ensi vuonna. On arvovalinta, mistä haluamme maksaa ja mihin resursoida yhteisiä varojamme. Minä haluan panostaa tulevaisuuteen.
Birgit Backlund-Palander
kuntavaaliehdokas (vihr.)
Lempäälä
