Kuntavaalit uudistivat selvästi valtuustoja Lempäälässä ja Vesilahdessa. Lempäälässä uusia valtuutettuja on 19, kun jatkokaudelle päässeitä on 24. Vesilahdessa yli puolet, 11, on uusia valtuutettuja. Uudelleen valittuja on 10.
Osittain tilannetta selittää se, että moni konkarivaltuutettu ei hakenut enää jatkokautta. Tämä avasi ovia uusille nimille.
Kuitenkin myös moni, jopa varmana läpimenijänä pidetty ehdokas jäi ilman jatkokautta. Sen voi tulkita olevan viesti äänestäjiltä: nyt halutaan uusia ajatuksia valtuustoihin.
Kokoomus otti sekä Lempäälässä että Vesilahdessa suurimman puolueen paikan, vaikkakin valtuutettujen paikkamäärä pysyi edellisvaaleista samana.
Toiseksi suurin puolue Lempäälässä on Sdp ja Vesilahdessa keskusta.
Vaalien suurin voittaja on Perussuomalaiset, joka nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi molemmilla paikkakunnilla. Paikkamäärä lisääntyi Lempäälässä kolmesta paikasta seitsemään, Vesilahdessa kahdesta neljään. Tämä voi kertoa vetovoimaisista ehdokkaista, mutta myös protestista valtapuolueita kohtaan.
Ison varjon vaalien ylle heittää historiallisen alhainen äänestysprosentti. Suomessa vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi antamassa äänensä. Noin puolet suomalaisista jätti äänensä käyttämättä.
Täkäläisissä luvuissakaan ei ole kehumista, äänestysprosentti oli Lempäälässä 58,3 ja Vesilahdessa 59,6.
Päivittelyn aihe on vanha, mutta surkuttelu ei auta. Olisiko nyt siis aika keskustella vakavasti sähköisen äänestämismahdollisuuden tarpeesta?
