Kunnan strategian kansalaiskuulemisessa seniorineuvosto teki luonnokseen lisäysesityksen, jonka uudistamme valtuustoaloitteena siltä varalta, ettei ehdotuksemme olisi tullut riittävästi huomioiduksi.
Haluamme, että Lempäälän kunnan strategia ottaa huomioon myös vanhukset (ikäihmiset, seniorit, ikääntynyt väestö). Esitämme kärkiprioriteetiksi ikäihmisten hyvän elämänlaadun ja strategisena valintana ratkaisun, että Lempäälä profiloituu kunnaksi, joka haluaa ikäihmisiä asukkaikseen.
Sosiaali- ja terveystoimi siirtyy hyvinvointialueelle ja se merkitsee, että ikäihmiset eivät enää aiheuta kunnalle suuria kustannuksia, mutta eläkeläisten maksamat verotulot, 7–8 miljoonaa euroa, jäävät kuntaan. Siitä syntyy huomattava ylijäämä heidän kunnalle aiheuttamiinsa menoihin nähden, koska ikäihmisten vaikutus muihin kuin sote-menoihin on varsin vähäinen.
Sen vuoksi kunnan kannattaisi toimia niin, että Lempäälä pitää ja vetää ikäihmisiä.
Eläkeläisten kunnallisverotuksessa ja muussa muodossa verotettavat tulot ovat Lempäälässä 100 miljoonan euron luokkaa, josta verojen jälkeen talouselämässä liikkuu noin 70 miljoonaa euroa. Sillä kerrannaisvaikutuksineen on suuri merkitys liike-elämälle, työpaikkaomavaraisuudelle ja jopa tuotekehitykselle. Vanhusten hoitaminen ja moninainen ennaltaehkäisevä toiminta tuottavat paikkakunnalle työpaikkoja ja talouselämä vilkastuu. Seniorit ovat vahvoja kulttuurikuluttajia ja -tuottajia sekä ylläpitävät muutenkin pitäjän virkeyttä.
Kiirehdimme tätä asiaa aloitteella, sillä haluaisimme Lempäälän ehtivän ottaa kärkipaikan.
Ikäihmisten tapaamisissa, seniorineuvostossa ja muualla, nousee usein puheenaiheeksi ikääntyneiden henkilöiden sivuuttaminen, ikään kuin meitä ei olisi olemassa. Se tuntuu alentavalta. Lausunnolla olleessa strategialuonnoksessa ei ikäihmisiä ollut huomioitu.
Ikääntyneitä on Lempäälässä yli 4 000. Meistä pieni osa saa hoito- ja hoivapalvelua. Sen taso on Lempäälässä yleisesti ottaen kiitettävä.
Tutkimukset ja suositukset painottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ennalta ehkäiseviä toimia kaikkien, mutta myös ikäihmisten hyvän elämän mahdollistajana. Voimassa oleva laki velvoittaa kuntia monella tavalla huolehtimaan ikääntyneen väestön huomioon ottamisesta.
Ikäihmisten osallisuutta koskeva lainsäädäntö on keskeisessä asemassa. Puhutaan erikseen digiosallisuudesta ja muusta osallisuudesta ja osallistumisesta. Ikävä kyllä, Lempäälässäkin on näissä asioissa paljon kirittävää lain edellyttämän tason saavuttamiseksi – eturivistä puhumattakaan.
Monet hyvinvointia edistävät toiminnot kuten liikunta, kulttuuri ja taide ovat Lempäälässä hyvällä mallilla, mutta on isoja puutteitakin. Ikääntyneille niiden saavuttaminen on kulkemisen takia monesti ongelmallista.
Lempäälä on laaja kunta. On sitten kyse tapahtumista, kuntalaisten kuulemisesta tai asioiden hoitamisesta, tiedonkulku tai kulkemattomuus rajoittaa ikäihmisten osallistumista ja osallisuutta. Opasteiden ja ohjeiden tasosta kuulee usein kritiikkiä.
Puutteiden korjaaminen ei vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Pitkälti on kyse toimintakulttuurista. Kaikenikäisten elämä helpottuu, kun ikäihmisten asiat ovat kunnossa.
”Lempäälä pitää ja vetää ikäihmisiä” on mahdollisuus. Se tuottaa taloudellisesti sekä parantaa ikääntyneiden ja vielä enemmän muiden elämää.
Kestää hetken aikaa ennen kuin kunnat alkavat kilpailla ikäihmisistä asukkaina, asiakkaina ja veronmaksajina. ”Varhaisin lintu nappaa madon”.
Reijo Fredriksson
Lempäälän seniorineuvosto
