Erityisasiantuntija Heli Hänninen Kuntaliitosta kertoo, että digipalveluiden tarjontaa mietittäessä kunnissa korostuu vahaiskasvatus, perusopetus sekä yrittämiseen ja rakentamiseen liittyvät asiat.
– Kaikkiin näihin löytyy jo olemassa olevia ratkaisuita. DigiOne on yksi esimerkki kuntien tarpeesta toteutetusta hankkeesta, jota kunnat ovat myös olleet kehittämässä, Kuntaliitto on ollut yhtenä toimijana mukana siinä, Hänninen kertoo.
DigiOne-hankkeen tavoitteena on luoda oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoava valtakunnallinen digitaalinen palvelualusta, jonka avulla parannetaan oppimista ja hyvinvointia sekä tuotetaan tehokkaasti laadukkaita koulutuksen palveluita.
Hankepäällikkö Annette Hotari Digi- ja väestötietovirastosta kertoo, että pienten kaupunkien ja kuntien on palveluita kehittäessään oleellista ymmärtää, millaisia asukkaita kunnassa on. Se samalla kertoo, millaisia palveluita tarvitaan, mistä on asukkaille eniten hyötyä.
– Onko tarvetta esimerkiksi opetukseen liittyville vai joillekin muille palveluille. Palvelujen käyttäjien ääni on tärkeää saada kuuluviin, Hotari tiivistää.
Kun kaupunki lähtee kehittämään digipalveluita, sen kannattaa aina hyödyntää esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tarjoamat tukipalvelut. Tukipalvelut ovat osa Suomi.fi-palveluperhettä ja DVV:n tehtävä on tarjota niitä kaikille.
– Pienillä kunnilla on haasteena se, että niillä ei välttämättä ole hankintaosaamista ja resurssit ovat pienet. Kun tarjolla on matalalla kynnyksellä käyttöönotettavia yhteisiä digipalveluita, kunta ei voi noiden syiden taakse mennä, Hänninen muistuttaa.
Kuntien digitiekartta -yhteistyöprojekti kerää yli 40 kuntaa työstämään yhdessä konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään pääsyä julkisten palvelujen kansallisiin digitalisaation tavoitteisiin. Hotari kertoo, että kuntien digitiekartan ensimmäinen versio on tarkoitus saada valmiiksi joulukuun puoliväliin mennessä.
– Digiosaaminen ja resurssit ovat tiukassa. Digitiekartta yrittää saada kunnat yhdessä ratkomaan haasteita, Hotari sanoo.
Yksi tapa tarjota kuntalaisille hyödyllisiä digipalveluita on tarjota elämäntapahtumalähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa lukiolainen lähtee pieneltä kotipaikkakunnalta lukioon suuremmalle paikkakunnalle. Tätäkin tilannetta voidaan digipalveluilla edistää ja sujuvoittaa.
– Niin että nuori ei esimerkiksi mieti, tuleeko opintotuki Kelalta vai kotikaupungilta. Elämäntapahtumakonaisuudet tarkoittavat merkittäviä tapahtumia, joissa liikkuu tietoa ja joissa palvelun käyttäjä joutuu asioimaan useamman toimijan kanssa. Miten kunta lähtee näitä ratkomaan, Hänninen kysyy.
Kunnille siirtyvät TE–palvelut ovat Annette Hotarin mukaan yksi sellainen muutos, jossa kunnat pääsevät tekemään yhteistyötä digipalveluiden saralla.
– On varmaan tulossa yhteisiä palveluita ja työkaluja kunnille. Toinen vastaava on muutoksessa oleva sote-kenttä. Pitää esimerkiksi ratkaista, miten kuntien jäljelle jäävät toiminnot ovat vuoropuhelussa sote-alueen kanssa, Hotari sanoo.
Onko kaupungin tarjoamilla digipalveluilla jotain merkitystä esimerkiksi siihen, miten vetovoimaiselta kaupunki muuttoa suunnitteleville näyttäytyy, onko kyse vetovoimatekijästä?
– Digipalveluiden perustekijät pitää olla kunnossa. Samoin jos kyse on yrityksen perustamisesta. Silloinkin on suuri merkitys sillä, miten helposti palvelut löytää ja miten nopeasti niitä saa, Hotari vastaa.
– Korona-aikana monet siirtyivät kakkoskoteihin pois kotikunnasta. Jos siellä tulee tunne, että putosi kelkasta, se ei houkuttele jäämään. Jos taas tuntuu, että arki sujuu kuten ykköskodissa, mikä estäisi viipymästä pidempään, Hänninen kysyy.
