Suomalaista 55 prosenttia asuu suurilla kaupunkiseuduilla. Kaupungit ja tiiviisti niiden vieressä sijaitsevat seutukunnat ovat monessakin mielessä isossa roolissa, kun pohditaan tulevaisuuden suuntaa ja muutoksen mahdollisuuksia. Kaupungistuminen on jo jonkin aikaa jatkunut ja edelleen jatkuva megatrendi. Kaupungistuminen ja talouskasvu kulkevat usein käsi kädessä, minkä vuoksi kestävään kaupunki- ja kaupunkiseutupolitiikkaan on syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota.
Ihmisiä houkuttelee kaupunkiseuduille ensisijaisesti hyvät ja laajat mahdollisuudet työskennellä ja opiskella eri aloilla. Seuduille tarvitaan kohtuuhintaista asumista, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus asua ja työskennellä siellä. Kohtuuhintaisen asuntotuotantoon varmistamiseen tarvitaan valtion tukea. Kaupunkien ja seutukuntien koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajanpalveluiden ratkaisut säteilevät suureen joukkoon kansalaisia ja vaikuttavat suoraan asukkaiden hyvinvointiin ja tulevaisuuden edellytyksiin.
Kaupunkiseuduille on keskittynyt iso määrä yrityksiä ja niiden menestys on osa Suomen menestystä. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, tontteja ja tiloja. Kaupungit ovat merkittävissä roolissa edistäessään tutkimusta, koulutusta ja innovaatioita, jotka puolestaan tarvitsevat verkostoja ja yhteistyötä kehittyäkseen.
Se miten kaupunkiseuduilla ratkotaan hiilineutraaliuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä, on keskeistä koko Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiselle. Kaupunkien energiaratkaisuilla saadaan isoja vähennyksiä hiilidioksidipäästöihin, kun satsataan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ja siirrytään pois fossiilisista polttoaineista.
Kaupunkiseuduilla on mahdollisuuksia järjestää joukkoliikennettä kustannustehokkaasti ja kehittää esimerkiksi raideratkaisuja. Kestävästi kehittyvällä kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen liikkumisen. Palveluita ja työpaikkoja on helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä. Yhdyskuntasuunnittelu edellyttää kuntarajat ylittävää yhteistyötä, johon kaupunkiseudun kunnat sitoutuvat ja joka hyödyttää kaikkia.
Valtio ja suurimmat kaupunkiseudut ovat jo useita vuosia tehneet yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen saralla ns. MAL-sopimusten muodossa. Sopimuksilla on kehitetty niin asuntotuotantoa kuin kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmiä. Seudun näkökulmasta MAL-sopimusten myötä on saatu myös valtion rahoitusta sopimuksen tavoitteita edistäviin kestävän yhteiskunnan hankkeisiin.
Tämä ei tarkoita maaseudun tai pienempien keskusten unohtamista, mutta aluepolitiikassa on syytä tarkastella myös sitä, missä toimilla on suurinta vaikuttavuutta. Seutujen menestyminen ja elinvoima säteilee laajemmin koko maahan.
Sirpa Repo
kunnanvaltuutettu, aluevaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Pirkkala
