Arkea eläessä elää niiden infratoteutusten varassa mitä kunta tuottaa. Miksi kirjoitan: on pakko nostaa pari esimerkkiä esiin kuntalaisena, koska päättäjille nopeasti sanotaan: operatiiviset asiat eivät ole teidän päätöksenteon alla. Ja näinhän se hallintosäännön mukaan onkin. Toisaalta mietin sitä, että kun kuntalaiset luottamushenkilöt valtuustoon valitsevat, he myös odottavat juuri näiden käytännön elämään liittyvien asioitten toteuttamista niiden henkilöiden kautta, joille äänensä ovat antaneet.
Mietin: kuka kunnassa tekee infran suunnitelmat ja kuka niiden toteuttamista valvoo?
Törmäsin Myllyrannan leikkipuiston toimimattomuuteen asiakkaan lähtökohdista koettuna. Ajattelin, että ei ainakaan kokemusasiantuntija ole ollut mukana suunnittelussa, vaikka kuntalaisia asiassa olikin kuultu.
Puisto oli viime vuoden talousarviossa ainoa leikkipuistokohde, johon oli varattu määrärahat ja hyvät laitteet viihtyisässä paikassa saatiinkin aikaan. Mutta se viimeistely!
Toiminta-alue on rakennettu kolmeen tasoon. Hieno ratkaisu, mutta nykyisessä toteutusmallissaan vaikeasti liikuttava alue. Katselin kun äidit ja hoitajat yrittivät työntää hiekkapohjalla lastenrattaita eteenpäin, kiertelivät ja etsivät tietä eri tasolta toiselle päästäkseen. Puuttui tasojen väliset päällystetyt rampit, joiden kautta kulku olisi sujunut.
Aurinko porotti, hienoa sekin, mutta alueella yksi ainoa penkki suojattomalle paikalle sijoitettuna. Miten hienon ja varjoisan paikan saakaan toisaalle puiden alle ihan avoimeen nurmikkopohjaiseen paikkaan. Penkkejä ehdottomasti enemmän. Näitä siellä puistossa pohdimme: mummo, äidit ja hoitajat.
Laitoin toki kunnan palautelaatikkoon viestin asiasta ja kysyin esteettömyyden perään. Strateginen kolmen vuorokauden vastausajan tavoite toki täyttyi. Luettuani vastauksen pohdin, pitäisikö kirjata jokin laatua seuraava tavoitekin.
Vastaus oli nimittäin seuraavanlainen: ” Valitettavasti kaikki leikkipaikat eivät ole esteettömiä. Esteettömät leikkipaikat suunnitellaan sellaisiksi varta vasten. Otetaan palaute huomioon suunnittelussa”.
Huomautan, että tämä hanke oli vuonna 2022 ainoa ja iso uudistava leikkipuistohanke. Olisiko pitänyt jo tässä vaiheessa miettiä vaikuttavuutta ja kokonaisuuden toimivuuden arviointia. Tämähän se juuri maksaa: alinomainen vekslaaminen ja korjaaminen.
Toinen samanlainen esimerkki on jo surullisen kuuluisaksi tullut Telkäntaipaleen siltahankkeen toteutus ja sen valvonta. Sanomatta siitä sen enempää. Tampereella on käynnissä iso ryhtiliike sisäisen valvonnan kohdalla.
Maikki Hämäläinen-Ylikahri (kesk.)
kunnanvaltuutettu
sosiaalineuvos
Lempäälä
