Tanssitaiteilijoiden määrä on kasvanut Pirkanmaalla viime vuosikymmeninä, mitä lempääläläinen tanssitaiteilija ja Pirkanmaan taidetoimikunnan puheenjohtaja Tuula Linnusmäki pitää sinänsä hienon aasiana. Hänestä Pirkanmaalla haasteena on, miten saada pidettyä koko alue taiteellisesti asuttuna.
– Taiteilijat asettuvat Tampereen kaupunkiseudulle, koska työtilaisuudet ja rakenteet ovat keskittyneet sinne. Ideaalia olisi, jos ammattitaiteilijoita työskentelisi koko maakunnassa, myös pienemmillä paikkakunnilla.
Suuri osa tanssitaiteilijoista kuten muistakin taiteilijoista työskentelee pätkätyöläisinä ja freelancereina taiteen vapaalla kentällä, ja niukkeneva julkinen rahoitus osuu vahvasti juuri vapaan kentän toimijoihin. Linnusmäki huomauttaa, että uudessa hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia muun muassa vapaan kentän työskentelyedellytysten parantamiseksi.
– Kirjaukset ovat kuitenkin ristiriitaisia, koska budjetissa ei ole osoitettu määrärahoja, millä tilannetta korjattaisiin, vaan opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdistuu myös aika mittavia määrärahaleikkaustavoitteita. Sitä ei vielä tiedä, miten ne esimerkiksiTaiken apurahoihin vaikuttavat. Myös hallituksen kaavailemat asumistukeen ja työttömyysturvaan suunnitellut leikkaukset osuvat taiteen freelancereihin, pätkätyöläisiin, Linnusmäki sanoo.
Tuula Linnusmäen estraditaide esittäytyy Lempäälän pääkirjaston Kaarnavene-näyttelytilassa 19.10.−16.11. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Tanssitaiteen tarinoita -näyttelyssä on nähtävillä kuvia, videoita ja tekstejä tanssitaiteilija Tuula Linnusmäen Lempäälään valmistamista yhteisöllisistä teoksista vuosilta 2003–19 sekä hänen puolisonsa tv-ohjaaja Ari Keskisen videoteos, kuvia ja tekstejä.
Näyttelyssä laajimmin esillä on Piipon historiaan perustuva, vuonna 2006 Piippo-keskuksessa esitetty Piippo liikkuva tehdas -kunnianosoitus työlle –teos.
Teoksen lähtökohtana oli Piipon historia. Piippo Oy oli Lempäälän ensimmäisiä teollisuuslaitoksia, joka aloitti toimintansa 1946. Parhaimmillaan 1970 luvulla tehtaassa oli lähes 300 työntekijää ja aikanaan suuri joukko lempääläisiä, joista naisia suurin osa, sai elantonsa Piipolta.
– Tehdas siirtyi Toijalaan 2005. Teoksessa käytettiin Piipon entisten ja silloisten työntekijöiden haastatteluja, valokuvia, sekä 1970- luvulta olevaa kaitafilmiaineistoa. Valmistin teoksen yhdessä kollegani Minna Saaren kanssa, Linnusmäki muistelee.
Näyttely palauttaa mieliin myös Lempäälän Käsityökeskuksessa, Vanhalla asemalla esitetyt Jotain.Kaunista (2011) ja Käsikkäin (2012) yhteisöteokset. Osa Jotain.Kaunista -esityksestä vieraili myös festareilla Lempäälän italialaisessa ystävyyskaupungissa Castiglione del Lagossa.
– Töihini Lempäälässä on vahvasti liittynyt yhteisöllisyys sekä taiteidenvälisyys. Useimmissa teoksissa olen saattanut yhteen lempääläisiä eri kulttuuri- ja taidetoimijoita.
Näyttely avaa myös tamperelaisen Tanssiteatteri Mobitan historiaa vuosilta 1977–97.
Näyttelyn kuratoi Linnusmäen lisäksi tanssitaiteilija Marjo Hämäläinen.
–Valmistimme Marjo Hämäläisen kanssa syksyllä 2022 Tampere-talon talvipuutarhaan näyttelyn Tanssiteatteri Mobitan (1977–1997) perustamisesta 45-vuotta. Ajattelimme, että olisi hienoa, kun voisimme hyödyntää näyttelyaineistoa laajemminkin ja niin päätimme tuoda osan Mobita -näyttelystä Lempäälään ja yhdistää siihen paikallinen osuus, Tuula Linnusmäki sanoo
Tuula Linnusmäki on toiminut koreografina, tanssijana, opettajana ja kulttuuripoliittisena vaikuttajana yli 45 vuotta. Linnusmäki on yksi Tanssiteatteri Mobitan perustajajäsenistä ja hän työskenteli Mobitassa tanssijana ja koreografina yli 50 kokoillan teoksessa vuosina 1977–99.
Linnusmäki on työskennellyt lisäksi teattereissa ja useissa vapaan kentän ryhmissä sekä yhteisöllisissä teoksissa, joista kaksi on olleet erittäin merkittäviä; Tampereen 220 juhlavuoden pääteos Pumpulitehtaan tytöt, teos sadalle ompelijalle ja ompelukoneelle, jossa Linnusmäki toimi koreografina ja pääsuunnittelijana yhdessä Minna Saaren kanssa. Teos palkittiin vuoden tamperelaisena kulttuuritekona.
Toinen Linnusmäen ja Saaren merkittävä työ, jossa he toimivat pääkoreografeina, oli vuonna 2019 ensi-iltansa saanut TUL:n 100-vuotispääjuhla Joukkojen juhla Helsingin jäähallissa. Teoksessa oli yli 1 800 esiintyjää. Linnusmäelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020.
Marjo Hämäläinen on pitkän linjan tanssin moniammattilainen: tanssitaiteilija, tanssija, koreografi, tanssinopettaja, kouluttaja ja yhteisötanssitaiteilija. Vuonna 1977 Hämäläinen oli perustamassa Tanssiteatteri Mobitaa, jossa hän tanssi ja teki koreografioita vuoteen 1997 asti. Mobitan jälkeen hän on työskennellyt koreografina puheteattereissa ja tanssijana erilaisissa vapaan kentän tuotannoissa. Hämäläinen on toiminut yhteisötanssipioneerina ja kehittäjänä 2000-luvun alusta lähtien. Hän on toteuttanut erilaisia projekteja erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2017.
