Suomalainen kouluruokailu on syystäkin kansainvälinen ylpeydenaihe. Maksuton kouluruoka kirjattiin lakiin vuonna 1943, ensimmäisenä maailmassa ja astui voimaan portaittain. Sen merkitystä ei voi vähätellä, vaikka hyvinvoinnin lisäännyttyä sen arvostus on ehkä vähän laskenut. Kouluruokailun jättää aivan liian moni väliin vain korvatakseen sen epäterveellisemmällä energialla.
Lempäälän kunnan ruokapalvelu sai valtakunnallisen tunnustuksen ruokakasvattajana. Myös siitä on syytä olla ylpeä. Vesilahdessa kouluruoan valmistaja vaihtui reilu vuosi sitten Pirkanmaan Voimiaksi. Myös Vesilahdessa muutos on otettu pääosin tyytyväisenä vastaan esimerkiksi vaihtoehtoisten aterioiden ja välipalojen tultua valikoimaan.
Kouluruokailun kehittäminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat kouluruokailussa keskeisiä tavoitteita. Siksi menekkiä ja hävikkiä seurataan tarkasti ja myös ruokalistoja muokataan tarpeen mukaan. Ylen tekemän selvityksen mukaan Lempäälässä ruokalistoille lisättiin viime vuonna broiler-kookoskeitto, nacho-pastavuoka, nuggetit ja pasta carbonara. Soijapunajuurivuoka sai väistyä. Vesilahdessa listalle lisättiin makkara- ja nakkikastikkeet. Poistoon menivät härkiskiusaus, jauheliha-paprikakiusaus, sitruuna-jogurttikastike ja sitruunainen kalakeitto. Varsin pieniä muutoksia, ehkä sesonkikokeiluja, joita täytyykin tehdä uusien suosikkien löytämiseksi.
Kouluruokailulla on valtava merkitys lasten ja nuorten jaksamiselle ja terveydelle. Kyse ei ole vain energiansaannista vaan myös ruokakulttuurikasvatuksesta. Kuten monessa muussakin asiassa, kouluruokailu tukee ja täydentää kotona tehtäviä valintoja. Suurin vastuu myös ruokakulttuurikasvatuksessa on kotona. Mikäli kotona on tottunut syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa, usein myös kouluruoka maittaa mikropitsoja paremmin.
