”Kylät ovat avaintekijä Lempäälän elinvoimaisuudessa” – Kuokkalan kouluun lapsia riittää, mutta huoli kyläkouluista jaetaan, Kuokkalassakin erityisopetuksesta leikattiin

Pihapiiriin tehtiin vuonna 2007 uusi koulurakennus, jossa opiskelevat 3.–6. luokkien oppilaat. Kuva: Katariina Rannaste
Harvassa ovat tänä päivänä ne koulut, joiden lähimaisemiin kuuluvat lehmät. Lempäälän Kuokkalan koulu on tässä poikkeus.

Koulun pihamaalta näkee naapuritilalle, jonka pellolla raukeita lehmiä märehtii.

– Lehmät ovat usein pellolla Pirkkalantien toisella puolella, mutta ne pääsevät alikulun kautta laiduntamaan myös koulun viereiselle pellolle. Siis ihan lähituntumaan, kuvaa Kuokkalan koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Katja Juhola.

– Lehmät ovat monien lasten mielestä parasta mitä on, hän sanoo.

Kuokkalassa näkee siis vielä oikeaa maalaismaisemaa, vaikka koulu sijaitsee taajamassa.

Kuokkalan koulu on perinteikäs kyläkoulu, jossa opiskelee tällä hetkellä 145 oppilasta. Kuokkalan kylän lisäksi oppilaita tulee kouluun Koskenrannan, Lahdenkylän ja Sarapiston alueelta.

LVS on kyläkierroksellaan tänä keväänä ja alkukesästä käynyt niissä Lempäälän kylissä, joissa sijaitsee koulu. Kylillä huolestuttiin kunnan aiemmin tänä vuonna esittämistä sopeuttamistoimista, sillä niitä osoitettiin liki jokaiseen kylään.

Kuokkalan kouluun ei kohdistunut lakkautusuhkaa, mutta Katja Juhola sanoo, että huoli kouluista, joihin rajut säästöesitykset kohdistuivat, jaetaan Kuokkalassa.

– Näkyvissä ei ole, että Kuokkalan koulua oltaisiin lopettamassa, sillä oppilaaksiottoalueella riittää lapsia, mutta Lempäälässä on kouluja, joilla on lopettamisuhka päällä, ja tässä asiassa kyläyhteisöjä täytyy tukea, hän painottaa.

– Kylät ovat kuitenkin avaintekijä Lempäälän elinvoimaisuudessa, hän sanoo.

Eikä Kuokkalakaan säästöiltä täysin välttynyt: ne osuivat erityisopetukseen. Kunta teki päätöksen vähentää erityisopettajan tunteja kyläkouluilla. Nyt kyläkoulujen erityisopetusjärjestelyt tehdään yhteistyössä Moision ja Lempoisten koulujen kanssa.

– Kuokkalassa oli oma kiertävä erityisopettaja, mutta jatkossa Kuokkalaan tulee joku Moisiosta silloin tällöin paikkaamaan erityisopetusta. Resurssi oli tähänkin asti pieni, mutta nyt opetus tuntuu entistä hajanaisemmalta. Saavatko lapset tarvitsemansa tuen?, hän pohtii.

– Lapset hyötyvät tiiviistä sosiaalisista suhteista, joita kyläkoulussa syntyy, Katja Juhola sanoo. Lempäälästä lähtöisin olevan Juholan vanhempi tytär kävi Kuokkalan koulua 15 vuotta sitten, nuorempi on koulun 4.-luokalla. Kuva: Katariina Rannaste
Lempäälän kunnalla on Katja Juholan mielestä selkeä rooli siinä, haluaako se elvyttää vai kuihduttaa kuntansa kyliä.

– Tämä näkyy esimerkiksi rakennuslupien myöntämisessä, joita on sivummassa oleville alueille ollut haastavaa saada. Tulijoita kuitenkin olisi. Kyse on siinä vain kunnan tahdosta, Katja Juhola sanoo.

Kunnan viranhaltijoilla on Juholan mielestä avaimet käsissään myös siinä, että he katsovat oppilaaksiottoalueet järkeviksi.

– Kunnan tehtävä on osoittaa paikat, etteivät jotkut oppilaat joudu opiskelemaan parakkikouluissa samalla kun joku kyläkoulu uhkaa jäädä tyhjilleen. Oppilaaksiottorajoja on siirretty ennenkin, hän huomauttaa.

Koulut ovat olennainen osa asuinalueiden vetovoimaa. Myös Kuokkala on Katja Juholan mukaan hyvin suosittua asuinaluetta, minne hakeudutaan tarkoituksella.

– Koen, että varsinkin alakouluikäisille pienempi koulu tuo rauhaa koulutyöskentelyyn ja turvaa, kun suunnilleen kaikki koululaiset tuntevat toisensa. Nämä hyödyt ovat kaikilla kyläkouluilla samansuuntaiset, Juhola kertoo.

– Koululaisten hyvinvoinnille on ehkä vaikea laskea hintalappua, mutta se on merkittävä ja jää usein mainitsematta. Kiista- ja kiusaamistilanteissa on helpompi pienessä koulussa päästä selvittämään tilannetta. Oppilas ei jää kasvottomaksi, hän sanoo.

Koululle rakennettiin tänä keväänä hiekkalaatikko yhteisvoimin. Kuva: Katja Juhola
Sosiaalisena liimana toimii myös kummilapsitoiminta. Kuokkalan koulun ja sen vieressä sijaitsevan päiväkoti Kuokkalankulman välillä on toteutettu kummilapsitoimintaa, jossa 4.-luokkalaiset saavat kummilapset 5-vuotiaista eli viskareista.

Monilla muillakin kouluilla Lempäälässä on kummitoimintaa, mutta Kuokkalassa se alkaa jo viskarista.

– Toiminta tiivistää kouluyhteisöä, kun isommat oppilaat kantavat vastuuta ja pienemmillä on aina joku tuttu vanhempi koululainen, jolle voi kertoa huolensa, Katja Juhola sanoo.

Vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa vanhempaintoimikunnassa, joka järjestää tapahtumia ja niiden yhteydessä kahvituksia ja arpajaisia.

Kerätyillä varoilla vanhempaintoimikunta järjestää oppilaille retkiä esimerkiksi teatteriin, kustantaa oppilaille xylitol-pastillit ja myöntää keväisin joka luokalle kaksi stipendiä. Vanhempaintoimikunta on lisäksi hankkinut koululle toivottuja välituntivälineitä, kuten hämähäkkikeinun ja mäkiliu’un.

Tänä keväänä koululle rakennettiin uusi hiekkalaatikko.

Vanhempaintoimikunta hankki koululle hämähäkkikeinun. Kuva: Katariina Rannaste
Katja Juhola kertoo arvostavansa koulun kautta tulevia hyviä sosiaalisia suhteita ja koulun puitteita.

Koulu toimii pihapiirin kahdessa rakennuksessa siten, että toisessa rakennuksessa opiskelevat oppilaat eskarista kakkosluokkaan ja toisessa luokat 3–6. Koulurakennuksen uusi, vihreä osa on rakennettu vuonna 2007, vanha osa 1905.

Vanhan rakennuksen yhteydessä on oma liikuntasali, joka on ahkerassa käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Liikuntasali tosin menee remonttiin täksi kesäksi. Tilapinnat saneerataan ja samalla uudistetaan valaistusta ja ilmanvaihtoa, mihin lisätään lämmöntalteenotto.

Lisäksi koulun vanhalla ja uudelle puolelle tehdään kesän aikana lämmitystapamuutos maakaasusta maalämpöön.

– Hienoa on sekin, että Kuokkalan koululta on suora polku Hakkarin liikuntamaastoihin ja Birgitan polun reiteille vaikkapa laavuretkelle. Myös jäähalli on kävelymatkan päässä. Meillä on lisäksi arvokkaana kulttuuriperintönä Kuokkalan museoraitti sekä vuolaana virtaava Kuokkalankoski, Juhola toteaa.

Kuokkalan koulun vanha koulurakennus on rakennettu vuonna 1905 ja sitä on laajennettu vuonna 1950. Peruskorjauksia on tehty useita. Vanhan koulurakennuksen yhteyteen on rakennettu sisäliikuntasali. Kuva: Katariina Rannaste

Lue kyläsarjan aiemmat osat:

Koululla kokoontuvat niin aikuiset kuin lapset – Mattilan kylällä on liikuntapaikkoja, vesistöä ja tiivis yhteisö, mutta asuintontit puuttuvat

Talkoohenki on Kelhon voimavara – Päiväkoti Vilman lakkautus on kyläläisille kipeä asia, mutta lohtua tuo uusi viskariryhmä

Koulu on Lastusten hermokeskus – Kylän valtteja ovat liikuntapaikat, valokuitu ja bussiyhteys Helsinki-Vantaalle

Koulu hitsaa Nurmella kylän yhteen – ”Toivotaan, että päättäjillä on riittävästi sydämen sivistystä”