Koulu hitsaa Nurmella kylän yhteen – ”Toivotaan, että päättäjillä on riittävästi sydämen sivistystä”

– Lempäälän kunta on kasvava kunta, joka haluaa houkutella lapsiperheitä. Kyläkouluihinkin kannattaa silloin satsata, sanovat Helka Lempilä (vas.) ja Henna Tasso. He ovat Nurmen kyläyhdistyksen ja koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajia. Kuva: Katariina Rannaste

– Tässä kiteytyy kyläyhteisön henki, Henna Tasso sanoo ja nostaa tomaatintaimia näytille.

Tasso on tuonut kylmänarat taimet autosta Nurmen kylätalo Ruksan lämpimään eteiseen. Naapuri oli tiedustellut häneltä kurkuntaimia, mutta koska niitä ei sattunut olemaan kasvamassa, arveli Tasso naapurin ilahtuvan yhtä lailla tomaateista.

Kylällä on elvytetty vanhaa taimien vaihtoperinnettä viime keväästä lähtien.

Lempäälässä on yhdeksän kylää, joista kuudessa LVS käy tänä keväänä kuulostelemassa, mitä kyläläisillä on mielensä päällä. Ensimmäiseksi kohteeksi on valikoitunut Pirkkalantien varrella sijaitseva Nurmen kylä.

Lue myös: Koulu keskellä kylää vai vain kirkonkylää? – Kyläkoulujen lopettamisilla ja rakennusten myynneillä on isot vaikutukset kyläyhteisöille

Oma koulu on monella tavalla tärkeä. Kuva: LVS-arkisto/Katariina Rannaste

Henna Tassolla on tiivis suhde kylään, sillä hän on paljasjalkainen nurmelainen. Helka Lempilä on kyläläisenä tuoreempi, mutta kertoo kylästä suurella innokkuudella. Lempilä muutti Nurmelle vuonna 2010.

Ihmiset viihtyvät heidän mukaansa kylällä ja uusia muuttaa lisää. Kolmen viime vuoden aikana Nurmelle on muuttanut ainakin 13 lapsiperhettä, naiset laskevat nopeasti. Vauvojakin on kylälle syntynyt.

– Jos vanha tontti tai talo tulee myyntiin, se menee heti. Siitä näkee, että ihmisillä on tarve maalla asumiseen. Täällä on tilaa hengittää. Se on arvo, jonka perässä ihmiset ovat valmiita muuttamaan, Helka Lempilä sanoo.

Kylän eteen on intoa tehdä töitä. Kyläyhdistyksen ja kyläläisten voimin järjestetään tapahtumia, kuten omaa Elonkarjunta-festivaalia, sekä siistitään ympäristöä ja huolehditaan Lahdenkylän rannasta, jota ylläpitämään palkataan kesäisin kaksi 15–17-vuotiasta nuorta.

– Väitän, että se on Lempäälän parhaiten hoidettu ranta, Henna Tasso kehaisee.

Vanhempainyhdistys puolestaan talkoilee koulun hyväksi, ja osti esimerkiksi viime vuonna koululle 800 eurolla pesäpallotarvikkeita ja kustansi lapsille museoretken Vapriikkiin. Yhdistys kerää myös leirikouluvaroja.

Nurmella järjestettiin elokuussa oma festivaali, Elonkarjunta. Kuva: Helka Lempilä

Nurmella on siis paljon, mistä iloita, mutta keskusteluun nousee myös huolenaihe. Kyläläisiä painaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu koululle.

Huoli hiipi mieliin jo useampi vuosi sitten, kun uuden koulun suunnittelu ei alkanut vanhan, sisäilmaongelmista kärsineen rakennuksen purkamisen jälkeen vuonna 2019.

Siirtorakennus tuli tontille, mutta ei kunnan lupaamaa uutta pysyvää koulua. Kunta luokitteli koulun maaperän pilaantuneeksi, mitä ei kylällä nielty, sillä virallista maaperäselvitystä ei tehty.

Kyläläisten epäily lakkautusaikeista osoittautui aiheelliseksi, sillä kunta esitti tänä vuonna koulurakennuksesta luopumista. Kunta laski, että säästöjä tulisi, kun 600-neliöisen siirtorakennuksen heinäkuussa päättyvää leasingsopimusta ei jatkettaisi.

Lakkautusaikeet sittemmin tyrmättiin, ja nyt kunta selvittää siirtorakennuksen lunastusmahdollisuutta.

Kyläläisille jäi silti tunne, että jonain hetkenä edessä voi olla uusi koulun lakkautusesitys.

Nurmen kylällä on kulttuurimuuntaja Kumu, jonka viime kesän näyttelyssä oli esillä digitaalisia maalauksia. Kuva: Henna Tasso

Tulisiko lakkauttamisesta todellisuudessa säästöjä?, haastavat Henna Tasso ja Helka Lempilä.

Nurmen koulun aloitti viime elokuussa 53 oppilasta. Jos koulu lakkautettaisiin, siirtyisivät lapset Säijän tai Kuokkalan kouluihin.

– Se lisäisi koulukuljetuskustannuksia sekä Säijän ja Kuokkalan koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja oppilashuollon kustannuksia, Tasso ja Lempilä huomauttavat.

Vaikutus olisi musertava koko kylälle.

– Kun perhe muuttaa Nurmelle, se integroituu kylään lasten ja koulun kautta. Koulu on yhteisön yhteen hitsaava voima. Jos koulua ei olisi, olisiko yhteisöä?, he pohtivat.

Kylällä on elvytetty vanhaa taimien vaihtoperinnettä viime keväästä lähtien. Kuva: Katariina Rannaste

Nurmen koulu kirvoittaa kaksikolta kehuja. Toimivassa ja vireässä koulussa opiskellaan yhdysluokissa ja pienessä koulussa kaikki tuntevat toisensa. Isommat oppilaat ottavat pienemmät siipiensä suojaan.

Myös koko kylä kasvattaa -ajatus toimii Nurmella ja silmällä pidetään oman jälkikasvun lisäksi muidenkin lapsia.

Henna Tasso toivoo, että hänen 3-vuotias poikansa pääsisi tulevaisuudessa käymään Nurmen koulua. Nurmen koulua käytäisiin perheessä tällöin kuudennessa polvessa.

– Toivotaan, että päättäjillä on riittävästi sydämen sivistystä ymmärtää asiat toisin kuin ajamalla lapset suuryksiköihin, hän sanoo.

Kylätalo Ruksalla kokoontuu perhekerho ja partiolaiset. Ruksalla järjestetään myös muun muassa pianotunteja. Pihalla on grillipaikka. Kuva: Katariina Rannaste

Helka Lempilä ja Henna Tasso pitävät Nurmen maaseutumaisuudesta. Kylässä on tilaa olla omassa rauhassa. Samalla iso kaupunki ja palvelut ovat lähellä.

– Nurmi on lähellä kaikkea, mutta kuitenkin omassa kuplassa, Tasso kuvaa.

Helka Lempilä päätyi perheineen Nurmelle Etuovi.com-palvelussa näkemänsä ilmoituksen perusteella.

– Hakukriteerinäni olivat pönttöuuni, puuhella ja hirsiseinä. Plussaa oli iso piha, jota voisi ryhtyä laittamaan. Täältä ne löysin, hän kertoo.