Koulu keskellä kylää vai vain kirkonkylää? – Kyläkoulujen lopettamisilla ja rakennusten myynneillä on isot vaikutukset kyläyhteisöille

Kunta esitti muun muassa Mattilan kyläkoulusta luopumista. Kuva: Lempäälän kunta

Lempäälässä on yhdeksän kylää ja kuudessa niistä on kyläkoulu. Tänä vuonna kunta kolmen miljoonan euron säästöjä etsiessään ja kiinteistö- ja toimitilaohjelmaa päivittäessään esitti, että Nurmen ja Mattilan kyläkouluista luovutaan, Kelhossa sijaitseva luontopäiväkoti Vilma lakkautetaan ja Säijän monitoimitalo myydään.

Kuin märkä rätti olisi heitetty päin kylien lapsiperheitä ja kaikkia asukkaita. Kouluverkosta olisi siis tämän lukuvuoden päätyttyä leikattu kaksi pois, jos asiat olisivat menneet läpi niin kuin esitettiin.

 

Näyttää siltä, että kiinteistöistä luopumista koskenut esitys, joka olisi johtanut kyläkoulujen ja monitoimitalon lakkauttamiseen, tuotiin luottamushenkilöiden eteen melkoisella hopulla.

Kiinteistö- ja toimitilaohjelmaan on päiväykseksi kirjattu 4. maaliskuuta, ja yhdyskuntalautakunnan asialistalle se oli nostettu 11. maaliskuuta.

Säijäläisiltä kyseltiin tiettävästi kokousta edeltävänä viikonloppuna, onko yhdistyksillä halua ottaa monitoimitalo kontolleen.

Kokouksessa luottamushenkilöt tekivät muutosesityksiä ja äänestivät. Lopputulos oli, että Mattilan ja Nurmen koulut nostettiin säilytettävien kiinteistöjen listalle, niitä ei siis lakkauteta. Mattilan koulu pysyy kyllä suurennuslasin alla, sillä oppilasmäärä on jo toista lukuvuotta alle 50 oppilasta.

Säijän monitoimitalo puolestaan aiotaan pitää kunnalla ja kiinteistön ylläpidosta tehdä Kyllä-sopimus säijäläisten kanssa. Päiväkoti Vilma sen sijaan aiotaan lakkauttaa kesällä ja myydä ensi syksynä. 17-paikkaista yksikköä pidetään kustannuksiltaan liian kalliina.

Kiinteistö- ja toimitilaohjelma menee muutoksilla vielä kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

 

Tiedossa on ollut jo viime vuoden lopulta lähtien, että tiukassa taloustilanteessa säästöjä on löydyttävä. Ennusteiden mukaan vuosina 2024–2026 verotulot ja valtionosuudet vähenevät merkittävästi.

Säästöjä onkin haalittu kokoon monelta suunnalta, mutta nuljulta tuntuu, että säästöjä haetaan perheiden ja kylien kustannuksella.
Vaihtoehtoja pitäisi ainakin pystyä pohtimaan avoimesti ja rauhassa. Kun kyläyhteisöjen rakennuksia myydään, ovat vaikutukset kylille moninaiset.

Kun aikoinaan jututin vastavalittua kunnanjohtaja Heidi Rämöä, hän totesi, että ihmisillä pitää olla erilaisia mahdollisuuksia asua. ”[Lempäälän] keskusta kehittyy niiden suunnitelmien ja valintojen mukaisesti, mitä täällä teemme. Se ei tapahdu niin, että kylät tyhjenevät ja kyliltä ihmiset tulevat keskustaan, enkä sellaista visiota havittele.”, hän totesi tuolloin.

Rämön tuolloin esittämät arvovalinnat pätevät kyliinkin, myös ne kehittyvät niiden suunnitelmien ja valintojen mukaisesti, mitä kunnassa tehdään.

Jos kylien kehittäminen pysäytetään, ei yhteisö ole enää sama. Säilyttäminen hitsaa yhteisöä toimimaan ja osoittamaan, että mehän kyllä näytetään säilyttämispäätöksen olleen oikean.

Katariina Rannaste.

Lue myös: ”Kun lasten palveluista säästetään, säästetään silloin väärästä kohtaa” – Tuula Suikki on huolissaan Lempäälän säästöehdotuksista

Miljoonasoppa vaatii kovan reseptin – Lempäälän säästöesityslistalla ehdotuksia avustusten vähentämisestä päiväkotien lakkauttamiseen