Lokkisaari, vesilintujen turvasaareke

Kaulushaikara on lähdössä kalastusmatkalleen. Kosteikkolajina myös kaulushaikaran pesinnän uhkana on rantaruovikoita kiertävät minkit ja supikoirat. Kaulushaikara kuuluu Ahtialanjärven ja Sarvikkaan alueen pesimälinnustoon. Kuva: Kari Isokivijärvi.
Kaulushaikara on lähdössä kalastusmatkalleen. Kosteikkolajina myös
kaulushaikaran pesinnän uhkana on rantaruovikoita kiertävät minkit ja supikoirat.
Kaulushaikara kuuluu Ahtialanjärven ja Sarvikkaan alueen pesimälinnustoon. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muotoutunut todellinen turvasaareke vesilinnuille. Lokkisaarelaisten vuosia kestäneet järven kunnostustyöt tuottavat nyt tulosta, jota käydään seuraamassa ja oppia ottamassa koko maahan.

Vesilinnuille rakennetut pesälaatikot ja pesäonkalot ovat osoittautuneet erinomaisiksi pesäsuojiksi petoja vastaan. Sinisorsat, tukka­ ja punasotkat hakeutuvat pesimään niihin joukolla, joten metsästäjätkin ovat kiinnostuneita levittämään pesälaatikoita järvilleen. Silti vieraslajien minkin ja supikoiran pyyntiä tulee tehostaa, sillä kosteikkolajit ja maapesijät ovat vähenemässä hälyttävästi kasvavien petokantojen saalistuksessa.

Punasotkakoiras on kaunis ja sulava sukeltajasorsa. Lajin pesimäkanta on suorastaan romahtanut ja punasotka luokitellaan lajina vaarantuneeksi . Lokkisaaren pesälaatikot ja­ onkalot ovat osittautuneet merkittäväksi parannukseksi petoja vastaan ja alue on avainasemassa Suomen mittakaavassa punasotkan lisääntymisessä. Kuva Kari Isokivijärvi.
Punasotkakoiras on kaunis ja sulava sukeltajasorsa. Lajin pesimäkanta on suorastaan
romahtanut ja punasotka luokitellaan lajina vaarantuneeksi . Lokkisaaren pesälaatikot ja­ onkalot ovat osittautuneet merkittäväksi parannukseksi petoja
vastaan ja alue on avainasemassa Suomen mittakaavassa punasotkan lisääntymisessä. Kuva Kari Isokivijärvi.

Mikä pahinta, uusia saalistajia ilmaantuu näyttämölle tarpeettomasti lisää. Eri puolilla maata on dokumentoitu lokkilintujen uskomattoman huonosta pesintätuloksesta, kun meri­ ja harmaalokit sekä korpit tyhjentävät kokonaiset yhdyskunnat . Jälki on suurullista katseltavaa.

Punasotkan, tuon kauniin sukeltajasorsan pesimäkanta on suorastaan romahtanut viime vuosikymmeninä. Vielä vuoden 2000­ luokituksessa punasotkakanta katsottiin elinvoimaiseksi, mutta viimeisessä luokituksessa vuodelta 2010 punasotka määritettiin suoraan vaarantuneeksi lajiksi. Pesimäkannaksi arvioidaan enää 10 000­ 13 000 paria, jolloin punasotkan pitäminen edelleen riistalajina ei ole ekologisesti kestävää.

Niinpä Lokkisaaren saarekeet pesäsuojineen ovat avainasemassa punasotkan säilymisen kannalta Suomen mittakaavassa. Toukokuun lopulla jo useita punasotkanaaraita hautoi pesälaatikoissa.Punasotka lajina alkaa olla muualla harvinaisuus.

Tukkasotkan pesimäkanta on myös romahtanut ja luokituskin on muuttunut elinvoimaisesta vaarantuneeksi lajiksi. 1990­ luvun lopulla tukkasotkan kannanarvio oli 120 000 paria, mutta vuonna 2010 enää 40 000 – 60 000 paria. Tukkasotka on punasotkan tavoin silti edelleen riistalaji.

– Enimmillään keväällä havaiittin Ahtialanjärvellä 38 punasotkaa ja 30 tukkasotkaa. Ilman suojattuja pesintämahdollisuuksia pienillä saarekkeilla pedot tuhoaisivat suurimman osan pesistä. Viime vuonna kaikki avopesät munineen tuhoutuivat yksi toisensa jälkeen ranta­alueilla petojen tyhjennettyä pesät, toteaa Lokkisaari ry sivuillaan.

Poikuettaan johdattava tukkasotkanaaras on nykyään lähes harvinainen näky pesimäkannan taantuessa. Ahtialanjärven Lokkisaaressa tukkasotkat pesivät hyvällä menestyksellä pesälaatikoissa suojassa pedoilta. Kuva Kari Isokivijärvi.
Poikuettaan johdattava tukkasotkanaaras on nykyään lähes harvinainen näky
pesimäkannan taantuessa. Ahtialanjärven Lokkisaaressa tukkasotkat pesivät hyvällä menestyksellä pesälaatikoissa suojassa pedoilta. Kuva Kari Isokivijärvi.

Tänä kesänä järvellä tapahtui murhenäytelmä, sillä kaikki 400 naurulokin pesää tuhoutui. Syyksi arvellaan maapetoja, jotka pääsivät helposti järven itärannan osmankäämikössä olleeseen naurulokkikoloniaan.

Teksti:

Hannu Järvinen