Kesämökin ja kodin välinen etäisyys on keskimäärin 91 kilometriä, tietää Tilastokeskuksen viime vuoden kesämökkikatsaus kertoa.
Tanja Jääskeläinen pistää paremmaksi. Suomen Tunisian- ja Libyan-suurlähettilään matka kesämökille Lempäälän Säijään on linnuntietä reilut 3 000 kilometriä. Hänen vanhempiensa kanssa ostama ja tätä nykyä veljensä kanssa omistama kesämökki on Jääskeläisen viisihenkisen perheen ainoa tukikohta Suomessa.
– Emme ole säilyttäneet asuntoa Suomessa näinä ulkomaan vuosina. Tämä kesäpaikka onkin enemmän kuin kesämökki meille.
– Tulemme tänne joka kesä, eikä kesälomalla meillä ole koskaan mitään erityisiä suunnitelmia. Kun asuu ulkomailla, kaipaa Suomesta luontoa ja rauhaa ja sitä että perhe on lähellä. Lapset saavat täällä tulla ja mennä. Täällä on turvallista, iso piha ja järvi lähellä. Suurkaupungeissa elämä on heillä rajoitetumpaa.
Tamperelaislähtöinen Jääskeläinen on työskennellyt Suomen Tunisian- ja Libyan-suurlähettiläänä vuodesta 2013. Aiemmin hän on toiminut suurlähettilään sijaisen tehtävissä Lontoossa, Syyriassa ja Unkarissa. Pesti Tunisian pääkaupungissa Tunisissa jatkuu ainakin vuoteen 2016.
Työ sai tummia sävyjä
Tänä kesänä työasiat ovat seuranneet Tanja Jääskeläistä Säijään. Kansainvälispoliittisista asioista hän ei pysty irtaantumaan täysin koskaan, mutta tämä kesä on ollut poikkeuksellinen muutenkin. Tunisian Soussessa kesäkuussa tehty terroristi-isku lomakohteeseen tappoi 37 matkailijaa. Isku oli toinen lyhyen ajan sisään. Aiemmin keväällä pääkaupungissa tehtiin tuhoisa hyökkäys museoon.
Tämä on tarkoittanut tiivistä yhteydenpitoa työpaikalle Tunisiaan ja Suomessa ulkoasiainministeriöön, ja median tavoitettavissa olemista iskujen jälkeen.
– Tavallisesti työasioista pääsee Säijässä hyvin irti. Onhan täällä kuin toisessa maailmassa.
– Aikaisemmin, kun teknologia ei ollut yhtä kehittynyttä, mökki oli pitkän aikaa nettivapaa. Nykyään erilaisilla vempaimilla nettiin pääsee niin helposti, että sähköpostia tulee vilkuiltua, mutta silti olen pystynyt nauttimaan olostani täällä. Mansikkamaan hoito on minulle mieluista hommaa. Kun oikein stressaa, menen mansikkamaalle.
Arabikevät eteni rauhanomaisesti
Tunisian vallankumous ja arabikevät. Sanapari palauttaa mieleen televisiokuvat vuodenvaihteen 2010–11 levottomuuksista. Tanja Jääskeläisessä Tunisiaan lähtö ei sen sijaan herättänyt minkäänlaisia epäilyksiä turvallisuuden suhteen.
– Kun hain komennuspaikakseni Tunisiaa, muutaman vuoden takainen kuohunta ei tullut edes mieleeni.
– Tunisiassa arabikevät oli parhaiten ja rauhanomaisimmin edennyt. Poliittinen prosessi siellä oli mennyt hyvällä tavalla eteenpäin. Se näyttäytyi enemmänkin positiivisena poikkeuksena alueella. Se myös herätti paljon toiveita, ja on kiinnostava paikka kehityksen, markkinoiden ja viennin kannalta.
– Libyan osalta sen sijaan näytti jo lähtiessä, ettei kehitys etene niin lupaavasti kuin Tunisiassa. Tilanne onkin mennyt koko ajan vakavampaan suuntaan. Kyllä minua hieman jännitti vierailla Libyassa paikan päällä, Jääskeläinen myöntää, vaikka tuntumaa levottomilla alueilla toimimisesta hän oli saanut jo aiemmin.
2000-luvun alkuvuosina Tanja Jääskeläinen toimi lähetystöneuvoksena Syyriassa. Perhe tykkäsi olla, vaikka he Jääskeläisen mukaan kokivatkin monenlaista.
– Paikan päällä maa on mainettaan parempi ja se oli hyvinkin turvallinen siihen aikaan. Liikenne oli suurin riskitekijä tuolloin.
Paperinmaku työstä kaukana
Suurlähettilään työ on Tanja Jääskeläisen mukaan ennen kaikkea verkostoitumista. Paljon riippuu tietysti asemamaasta ja olosuhteista. Toisissa paikoissa painottuvat yritysten asiat ja kauppakumppanit, toisissa kansalaispalvelu.
– Jos maassa on paljon suomalaisia, kansalaispalvelu muodostaa suuren osan työtä. Tunisiassa politiikka, talous ja kauppa on iso kokonaisuus.
– Tehtävänäni on ollut tutustua asemamaahan, sen päätöksentekijöihin, infrastruktuuriin ja potentiaaliin; mitä Tunisia pystyy tarjoamaan ja onko se potentiaalinen kauppakumppani Suomelle.
– Jos esimerkiksi suomalainen yritys haluaa päästä päättäjien puheille ja perustaa sinne vaikka tehtaan, tehtäväni on tietää, mistä kannattaa lähteä liikkeelle, mihin organisaatioihin ja ihmisiin pitää olla yhteydessä.
Tärkeintä on siis verkostoitua ja luoda valmiita kontakteja. Toinen tärkeä asia Tunisiassa ja Libyassa on Jääskeläisen mukaan ollut pitää Suomen johtoa tietoisena, miten maa kehittyy ja miten tilanne siellä poliittisesti etenee.
– Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista, ei ollenkaan paperinmakuista. Raportointia on tietysti tehtävä, mutta päätyö on kuitenkin ihmisten kohtaamisessa ja jalkautumisessa yhteiskuntaan.
Naisten asema haavoittuvainen
Tunisiassa Tanja Jääskeläisen työn erityispiirre on ollut yhteistyö paikallisten kansalaisjärjestön kanssa, ja se on ollut hänestä erityisen antoisaa. Viimeisin hanke käynnistyi naisparlamentaarikkojen kouluttamiseksi.
– Uusi vapailla vaaleilla valittu parlamentti aloitti työnsä muutama kuukausi sitten. Siellä on paljon naisia, jotka eivät ole koskaan toimineet siinä tehtävässä. Halusimme antaa heille eväitä tasavertaiseen toimimiseen.
Jääskeläinen kertoo, että suurlähetystö pystyy valikoimaan hankkeita, joita se haluaa tukea. Hankkeet ovat olleet demokratian, naiskysymysten tai kestävän kehityksen sektoreilta.
– Meillä on tällä hetkellä 6–7 projektia, jotka tähtäävät naisten aseman edistämiseen. Lippulaivahanke muiden Pohjoismaiden kanssa on ollut naisten tukikeskus. Naiset ovat vielä haavoittuvainen segmentti Tunisiassa. Hankkeen tarkoitus on antaa heille majapaikka ja mahdollisuus kouluttautua turvallisessa ympäristössä.
– Hanketyö on tällä hetkellä palkitsevinta, kun tuntee toimijat ja työn tuotoksen näkee. Suurlähetystön suoran kansalaisjärjestötyön lisäksi Suomen valtio tukee kansainvälisten järjestöjen kautta kehityshankkeita. Koska näissä rahoittajia on useita, toisin kuin suurlähetystön omissa hankkeissa, voi olla joskus vaikea sanoa, mikä niissä on ollut juuri Suomen rahoittamaa
Ulkomailla elämä on pätkätyötä
Suurlähettilään työ on pätkätyötä. Pesti yhdessä maassa kestää kolme, korkeintaan neljä vuotta, ja ulkomailla olo on rajoitettu kahteen peräkkäiseen pestiin. Tanja Jääskeläinen meni Tunisiaan Lontoosta, joten tällä kaavalla seuraava työkohde olisi ulkoministeriössä Helsingissä. Tulevaisuus on kuitenkin vielä avoin.
– Tunisia on ns. hardship-asemamaa, jossa on vaikean paikan olosuhteet. Voi olla, että tulemme jo kolmen vuoden jälkeen pois, mutta se on vielä auki.
– Tämä työ vaatii omanlaisensa asenteen. Itselleni on sopinut se, että työhön tulee tietyin väliajoin jotain lisää, uusi kulttuuri tai kieli tai erilainen työnkuva. Samalla se tuo omat haasteensa henkilökohtaiselle elämälle, miten asiat järjestää. Meillä on kolme lasta, jotka alkavat olla siinä iässä, että heillä on mielipiteitä siitä, mitä tehdään.
Perhe on muuttanut usein, joten osaisivatko he asettua aloilleen? Jääskeläisen mukaan heillä on yksi paikka, johon he ovat juurtuneet. Ja se on Säijässä.
– Olemme ehkä vieraantuneet Suomen räntäkaudesta ja harmaista marraskuun illoista. On kuitenkin tärkeää, että aina on paikka, johon palata ja jossa tuntee olonsa kotoisaksi ja voi olla oma itsensä. Säijässä on tällainen kiintopiste.
