Lempäälän Nuorisoseuran kesäteatteriesitys Vankikuljetus 86, jota esitetään Hakkarin kesäteatterissa, on nimeensä viitaten kulkeminen. Kulkemista läpi Pirkkalasta Tukholmaan seurataan tiiviisti.
Näytelmän perusajatus on konstailematon ja yksinkertainen: seurata vankikuljetuksen matkaa ja mitä kaikkea matkalla sattukaan. Perusrunkoon on lisätty monipuolisella tavalla hauskoja välähdyksiä, jotka tuovat esitykseen sekä huumoria että yllätysmomenttia.
Leo Löthmanin kirjoittama ja Jari Lehdon ohjaama Vankikuljetus 86 lähtee siitä, kun papinmurhaaja Yrjö Janatuista kuljetetaan kohti Tukholmaa mestattavaksi.
Janatuisen tai tuttavallisemmin Janssonin hahmo on monipuolinen, ilmeikäs ja hauska. Katsoja pohtiikin teatterin ajan, oliko hänen tekemä papinmurha oikeutettu vaiko ei. Ohjaaja Lehto näyttelee Janatuisen roolin todella ilmeikkäästi.
Janatuisen vastinparina on vankikuljettaja Gustav Gustavsson (Vesa Aalto). Isomahainen ja tyhmänpuoleinen Kruunun raskaan työn raataja. Aalto sopii loistavasti rooliinsa, ja näyttelee taiten roolihahmonsa mielenmaiseman muutoksen. Teatterin pihvi onkin seurata näiden kahden matkaa ja suhteen kehitystä jos jonkinmoisissa matkan mutkissa ja käänteissä.
Janatuisen ja Gustavssonin suhde on samaan aikaan klassinen ja epäklassinen. Kun pitkän ajan viettää toisen seurassa, alkaa pahempikin vihamies vaikuttaa inhimilliseltä: Moni elokuva ja teatteri perustuu samaan ajatukseen, että vihamiesten suhde muuttuu.
Toisaalta, kun näytelmä ajoittuu 1700-luvun Ruotsi-Suomen ajalle, ei ensimmäisenä tule mieleen, kuinka vankikuljettaja ja papinmurhaaja, mikä siihen aikaan oli teoista pahimpia, voisi millään tavalla saada toisiinsa luottamussuhdetta.
Vankikuljetus 86 on helppo seurattava, joskin roolien moninaisuus hieman joissain kohti hämmentää. Musiikkiefektit tuovat todella hyvän lisän sekä tunnelmaan että tarinankerrontaan, ja läpi esityksen jatkuvat vitsit naurattavat ja saavat hymyn huulille jatkuvasti. Keittokirja-vitsit, sivuhuudot ja vakiotanssi läpi esityksen sitovat tarinaa yhteen.
Kun Janatuinen lopulta saadaan kuljetettua yli Pohjanlahden, on katsoja varmasti miettinyt mielessään läpi laajan tunneskaalan: löytyy naurua, ihmetystä, kyseenalaistamista ja yllättymistä.
LUE MUISTA KESÄTEATTEREISTA:
Vellamon Welhokoulu vie Kalevalan ja magiikan alkulähteille sekä yllättää lopuksi