Lempäälän kunnan oma seniorineuvosto toimii kunnan organisaatiossa kuntalaisfoorumissa, jonne on sijoitettu eri tavoin kuntalaisen ääntä kuulevat toimintamuodot: valiokuntatyöskentely, seniorineuvosto, vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Oleellista on se, että päätösvaltaa näillä toimijoilla ei ole mutta kylläkin aloite- ja esitystenteko-oikeus. Organisaatiopaikka on selkeä, mutta vanhusneuvosto kokee vaikuttavuudessa olevan ongelmia
Mikä seniori- tai vanhusneuvosto on? Määräykset vanhusneuvostoista sisältyvät vanhuspalvelulakiin ja kuntalakiin, jossa sitä koskeva tarkoitus ja toiminnan tavoite määritetään.
Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimintojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Lain velvoite on laaja ja sisältää ikäystävällisen kunnan kaikki kriteerit. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. on julkaissut ”Hyvinvoiva ikäihminen hanke” -projektin raportin. Sen tarkoituksena oli etsiä ideoita kuntien lakisääteisten vanhusneuvostojen toiminnan ja toimintamuotojen kehittämiseen.
Vaikeutena esiin nostetaan kunnan viranhaltijoiden ja vanhusneuvostojen välinen yhteistyö sekä yleinen suhtautuminen vanhusneuvostoihin ja niiden toimintaan.
Valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosasto järjestää vuosittain vanhusneuvostopäivät. ”Hyvä ikä” -messujen yhteydessä järjestettiin kysely, jossa kysyttiin, mitä vanhusneuvoston tekemistä pitää tärkeänä.
Vastauksia: näkyvyyden lisääminen, tiedottaminen vanhusneuvoston ulkopuolelle ja lehdissä tärkeää, ikääntyneiden mielipiteiden esiin tuominen, vaikuttaminen ja verkostoituminen, aloitteiden tekeminen, ulospäin aktivoituminen, ”metelin” pitäminen vanhusten puolesta.
Raportissa painotetaan sitä, että vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, miten kunnissa konkreettisesti otetaan neuvostot ja niiden ääni osaksi prosesseja.
Rajua väestörakennemuutosta, jossa ikäihmiset muodostavat rakenteen raskaan huipun, kohti mentäessä on välttämätöntä pysähtyä pohtimaan, kuinka tulpaksi koetut asiat voidaan ratkaista. Tulevaisuus on yhteinen. Nyt sille vain pitää alkaa luoda pohjaa. Tärkeäksi nousee silloin kysymys: miten ikäihmisten arjen ääni saadaan nostetuksi päätöksentekoon.
Seniorineuvosto on toimikautensa aikana tehnyt uusia, toiminnallisia avauksia mutta toki virheitäkin. On jääty liikaa piiloon, odotettu liikaa sitä, mitä asioita kunta tuo käsittelyyn. Tiedotustavat ovat etsinnässä ym.
Odotamme kunnasta uutta toimintasääntöä, joka luo perustan oman kuntamme sisällä tehtävälle neuvostotyölle. Millaisen fokuksen tulevaisuutta varten ikäihmisten äänen kuulemiseen luo kunta, joka sanoo kyllä? Sen päättävät meitä nuoremmat kuntapäättäjät. Me jäämme odottamaan.
Lea Jokela, puheenjohtaja
Maikki Hämäläinen-Ylikahri, sihteeri
