Satavuotias, hirsinen saunarakennus Marjut ja Markku Tomman pihapiirissä oli pitkään purku-uhan alla. Alkuperäinen katto oli tullut tiensä päähän ja laski sadevedet sisään. Perinteistä rakentamista arvostavat Tommat päättivät kuitenkin luopua purkamisesta vierailtuaan kaksi vuotta sitten Narvan perinnepäivillä.
– Seurasimme Veston Matin vetämää työnäytöstä, jossa höylättiin päreitä ja rakennettiin niistä katto.
– Siitä syntyi idea saada itsellekin samanlainen, muistelee Marjut Tomma pärekattoidean syntyä.
Puut kaadettiin seuraavan vuoden helmikuussa ja kesällä tavara kuivattiin, kuorittiin ja höylättiin naapurissa asuvan Veston asiantuntevassa opastuksessa. Varsinaiseen päreen naputteluun käytiin käsiksi kuluvan kesän kääntyessä heinäkuun puolelle.
– Mehän emme ole mitään alan asiantuntijoita, vaan ensimmäistä kertaa pärekattoa puuhaamassa. Alunperin kuvittelimme, että joskus sitten eläkepäivillä homma aloitetaan. Mentorinamme toimiva Vesto onneksi vihjaisi, että työ olisi syytä aloittaa pikimmiten, ettei varastoitu päre kuivu pilalle, kertoo Markku Tomma.
Reilun kahdenkymmenen neliön rakennuksen kattoon kului haapapuisia päreitä noin kaksi kuutiometriä. Kappalemäärää Markku ei halua edes arvailla. Kolmeen kerrokseen limittäin naulattuina päreiden ja työn määrä on pienessäkin katossa joka tapuksessa melkoinen. Katolla onkin ollut toisinaan yhtäaikaa kolme sukupolvea Tommia.
Pärekatto kestää vähintään 50 vuotta
Naapurin mestarin lisäksi Tommat saivat tietoa verkosta. Vanhan ajan rakentajien työtapojen nerokkuus tuli tutuksi ja verkkainen alkuvauhtikin kiihtyi, kun konstikas aloitusvarvi päreitä oli kädestä pitäen opastettuna saatu naputeltua aluslaudoitukseen. Isompia ongelmia ei tullut missään vaiheessa.
Markku Tomma suosittee muitakin perinnerakentamisesta kiinnostuneita Tarttumaan rohkeasti työhön.
– Ei pärekaton teko ole mitenkään hirveän monimutkaista puuhaa. Aitojen materiaalien hankintaan kannattaa kyllä varata aikaa ja jututtaa vanhoja mestareita, joita Vesilahdesta onneksi löytyy helposti. Kannattaa myös käydä hakemassa tietoa ja inspiraatiota vaikkapa tulevilta perinnepäiviltä.
Kun haapapuinen pärekatto saa viimeisen vasaraniskunsa, on arvokkaasti harmaantunut saunarakennus sen alla suojassa jopa sata vuotta. Nelisen vuotta Kostialan kylän kesäasukkaina viihtyneet Tommat aikovat jatkaa sukunsa vanhan perintötilan remontointia perinteitä ylläpitäen myös tulevina kesinä.
– Me haluamme ylläpitää paikan henkeä ja kunnioittaa entisöinnissä vanhaa. Voisi kai sitä kesälomansa toisellakin tavalla viettää, mutta tämä sopii meille ja samalla saamme siirrettyä perinnerakentamisen taitoa nuoremmille sukupolville, toteaa Marjut Tomma.
– Pärekatto on työläämpi asentaa kuin modernit katemateriaalit, mutta toisaalta tämän pitäisi kestää parhaimmillaan satakin vuotta.
