Verkkotaidot ovat kansalaistaitoja

Opettaja, mediakasvattaja Maarit Jaakkolan seuraava mediakasvatusta käsittelevä luento kuullaan tiistaina 19. maaliskuuta Hakkarin koulun auditoriossa. Tilaisuus on kaikille avoin.

Opettaja, mediakasvattaja Maarit Jaakkolan seuraava mediakasvatusta käsittelevä luento kuullaan tiistaina 19. maaliskuuta Hakkarin koulun auditoriossa. Tilaisuus on kaikille avoin.

– Verkkotaidoista on tulossa kansalaistaitoja, jotka jokaisen on opittava, sekä nuoren että aikuisen, sanoo opettaja ja mediakasvattaja Maarit Jaakkola.

Mutta taitojen oppiminen ei suinkaan suju yksin eikä sillä, että aikuinen lätkäisee määräyslistan nuoren eteen. Parempi keino on herätellä keskustelua ja ottaa lapsi tai nuori mukaan luomaan netin käytön sääntöjä.

– Moniin asioihin pystyy puuttumaan paremmin yhteisellä keskustelulla, Jaakkola sanoo.

Hän kehottaakin olemaan aidosti kiinnostunut siitä, mitä oma nuori netissä oikeasti touhuaa. Syytä olisi, sillä lasten ja nuorten mediamaailma on vanhemmille yleensä täysin vieras.

Tutkimusten mukaan noin puolet vanhemmista ei ole juurikaan perillä siitä, mitä jälkikasvun nettimaailmassa tapahtuu. Omaa lasta mieluummin puolustellaan kuin tutustutaan konkreettisesti siihen maailmaan, missä nuori elää.

– Kannattaisi mennä ihan konkreettisesti tutustumaan nuorten nettimaailmaan esimerkiksi pelaamalla. Nuoret kyllä opastavat ja auttavat vanhempia mielellään siinä nettimaailmassa, missä he liikkuvat.

Netti on osa arkea

Tiistaina 12. maaliskuuta Lempäälässä puhunut Maarit Jaakkola opettaa työkseen lukiolaisia Sammon keskuslukion viestintälinjalla ja tulevia toimittajia Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä.

Hän muistuttaa, että nuorilla on yleensä täysin erilainen suhtautuminen netin maailmaan kuin aikuisilla. Netti ja sosiaalinen media eri muodoissaan ovat oleellinen osa tämän päivän nuorten elämää. Toisin kuin monet aikuiset, nuoret eivät erottele verkkomaailmaa omaksi erilliseksi osa-alueekseen, vaan se linkittyy kiinteäksi osaksi tavallista arkea ja sosiaalisia suhteita. Molemmissa vain on omat tapansa ja sääntönsä.

– Ystävät ovat netissä, joten nuoren eristäminen kokonaan nettimaailmasta ei ole mikään ratkaisu, vaan mieluummin on syytä opetella hyviä toimintatapoja.

Vaikka sosiaaliset suhteet ovatkin netissä, koko ajan ei tarvitse olla ystävien tavoitettavissa.

– Joskus on hyvä olla ihan rauhassa, ja kaikkien kanavien ei tarvitse olla auki koko aikaa.

Rajojen vetäminen kannattaa

Rajojen vetäminen kannattaa, monestakin syystä. Jaakkolan mukaan suomalainen 9–16-vuotias lapsi ja nuori viettää enemmän ja useammin aikaa netissä kuin samanikäiset keskieurooppalaiset. Suomalaiset myös käyttävät nettiä yksipuolisemmin kuin muut, erityisesti pelien pelaamiseen ja videoiden katselemiseen. Muualla Euroopassa nettiä käytetään opetuksen apuna enemmän.

Kiusaaminen netissä on puhuttanut viime aikoina paljon, mutta Jaakkola muistuttaa, että netissä kiusaaminen on vain yksi kiusaamisen laji. Mitä enemmän netissä viettää aikaa ja siellä viestii, sitä suurempi riski on myös tulla kiusatuksi tai häirityksi.

– Tutkimusten mukaan yleisintä kiusaaminen on yhä kouluissa ihan tavallisilla välitunneilla, joissa opettajiakin aina on läsnä. Ongelmana on, että opettajat eivät yleensä tunnista kiusaamista, jos se ei ole näkyvän fyysistä.

– Jos halutaan kitkeä kiusaaminen pois, työ pitää aloittaa nuoren lähiyhteisöistä. Yleensä kiusaaminen on lähtöisin lähipiiristä ja valuu myöhemmin nettiin, jossa se sitten saattaa ryöpsähtää nopeasti käsistä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>