Aurinkoisten kevätpäivien myötä siitepölyallergisilla alkavat tukalat ajat. Euroopasta ensimmäisten puiden siitepölyhiukkaset leijailivat Suomeen jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Tällä hetkellä Keski-Euroopassa leppä ja pähkinäpensas ovat jo aloittaneet kukinnan. Niinpä Etelä-Suomessa herkimmille allergikoille on jo saattanut tulla oireita.
Siitepölyallergiset kokevat useimmin oireina kirkasta, vetistä nuhaa sekä silmien punoitusta ja kutinaa. Kutinaa ja iho-oireita voi olla yleisesti koko kehossa. Yskä ja hengenahdistus ovat oireita, jolloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Astmaa sairastavat saattavat joutua lisäämään hoitavan kortisonilääkkeen sekä avaavan oirelääkkeen määrää. Myös väsymys on yleistä ja vaikeuttaa näin työssä ja koulussa jaksamista.
Siitepölyallergisille parasta ulkoiluaikaa on aamulla tai iltamyöhään. Ennen sadetta tai ukkosta siitepölymäärät saattavat olla suuria. Koivun kanssa ristiin reagoivat ruoka-aineet kuten omena, raaka porkkana, viinirypäle ja nektariini voivat pahentaa allergiaoireita koivun siitepölyaikaan. Myös heinille ja pujolle löytyy ristiallergiaa ruoka-aineille. Hyviä itsehoitokeinoja on myös nenähuuhtelukannun käyttö, hyvä viikkosiivous, välttää ulkona pyykkien kuivatusta ja petivaatteiden tuuletusta siitepölyaikaan ja hiusten huuhtelu siitepölyistä ennen nukkumaanmenoa. Ennen pujon siitepölykauden alkua heinäkuun alussa on hyvä kitkeä pihapiiristä pujot juurineen irti.
Hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua on hyvä aloittaa antihistamiinitablettien säännöllinen käyttö, mielellään jo maaliskuun alusta. Itsehoitolääkkeitä on saatavilla apteekista useita vaihtoehtoja ja apteekin henkilökunta siinä mielellään auttaa. Myös omalääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lääkkeet reseptillä, jos lääkkeiden käyttö on päivittäistä.
Allergiaoireet saattavat käydä hankaliksi jolloin ne haittaavat suuresti jokapäiväistä elämää. Tällöin oirelääkityskin on massiivinen; tabletit, silmätipat ja nenäsumutteet kaikki yhdessä. Monille allergisille helpotusta on tuonut viime vuosina runsaasti lisääntynyt siedätyshoito. Siedätyshoitoon on mahdollista päästä, jos lääkityksestä huolimatta allergiaoireet ovat hankalia. Tällä hetkellä yleisimmin siedätetään lehtipuille, heinille ja pujolle. Siedätyshoitoa annetaan pistoksina olkavarteen tai heinäsiedätystä on mahdollista saada myös tabletteina. Hoito kestää noin kolmen vuoden ajan, jonka vuoksi asiakkailta vaaditaan hyvää motivaatiota sekä sitoutumista hoitoon. Siedätyshoidon vaikutuksista allergiset ovat olleet tyytyväisiä, kun pystyvät esimerkiksi harrastamaan normaalisti ympäri vuoden liikuntaa.
Omassa työssäni Lempäälän terveyskeskuksessa olen kokenut siedätyshoidosta yleensä olleen hyötyä asiakkaille. Siedätyshoitoon hakeudutaan omalääkärin lähetteellä. Hoidon aloitus tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja ylläpitohoidolla jatketaan omassa terveyskeskuksessa. Siedätyshoitoon pääsee kuitenkin vain osa siitepölyallergisista, joten tärkeää on itsehoito sekä huolehtia omat allergialääkitykset kuntoon ennen siitepölykauden alkua.
Lisätietoa: www.aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepölytiedote sekä www.allergia.fi
Mira Huurne
Lempäälän terveyskeskus
väestövastuuhoitaja,
astma- ja siedätyshoitaja
