Jokaisella opiskelu- ja työikäisellä miehellä oli keskiviikkona oiva tilaisuus käydä mittauttamassa oma kunto- ja terveystilanteensa ilmaiseksi ja hikoilematta. Valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kurvasi Ideaparkin parkkipaikalle testilaitteineen. Paikalla oli myös Lempäälän kunnan ja paikallisten liikunta- ja terveystoimijoiden edustajia tarjoamassa remonttivihjeitä elämäntavoissaan repsahtaneille miehille.
– Kolmiosaisen testin suorittaminen kesti kymmenisen minuuttia ja onnistui arkivaatteissa. Kutsua astua rekan uumeniin testiryhmän arvioitavaksi noudatti iltapäivän ja illan aikana melkein kolmesataa hyvinvoinnistaan kiinnostunutta suomimiestä. Muutos asenteissa on selvä verrattuna muutaman vuoden takaiseen, kertoo ohjelmakoordinaattori Miia Malvela.
Ongelmakohdat vatsanseutu
ja kestävyyskunto
– Miehiä ei enää tarvitse houkutella kuntotestiin. Asenne on positiivisempi, oma kunto kiinnostaa ihmisiä enemmän eikä siitä huolehtimista pidetä nolona.
Aineistoa kiertueilta on vuosien myötä kertynyt noin 30 tuhannen testin verran. Materiaalista selviää muun muassa, että suomimiehen kunto on kokolailla samanlainen maan eri kolkissa, eikä maaseudun ja kaupungin välilläkään ole eroja. Parantuneiden asenteiden lisäksi suuria riemunaiheita Malvela ei kuitenkaan miesten elintavoista löydä.
– Tyypillinen ongelma erityisesti keski-ikäisillä miehillä on ylipaino, johon jo pelkkä ateriarytmin tasaaminen auttaisi paljon. Kestävyyskunnossakin on kohentamisen varaa varsinkin parikymppisillä. Vanhemmissa ikäryhmissä pärjätään vielä välttävästi vanhalla, arjen askareissa rakennetulla peruskestävyydellä. Nuorissa näkyy laihaläski-ilmiö, eli päällisin puolin hoikalla kaverilla saattaa olla suuri kehon rasvaprosentti ja huono kestävyys.
Malvela heittää toiveen liikuntapalveluiden järjestäjille, joiden hän toivoisi räätälöivän enemmän nimenomaan miehille suunnattuja liikuntamahdollisuuksia.
Testauspäällikkö Hermanni Oksanen muistuttaa, että heikko kunto heijastuu lähes kaikkeen elämässä.
Erityisesti heikko kestävyyskunto alentaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista ja näkyy väistämättä myös työelämässä. Kiertueemme tarkoituksena onkin löytää nämä riskihenkilöt, kertoa heille faktat ja ohjata kohti terveellisempiä elämäntapoja. Elinajanodotetta tai eläkepapereita meiltä ei sentään saa, vaikkka niitäkin on kyselty.
Testatut uskovat
shokkivaikutukseen
Lempääläinen Jaakko Hautamäki poikkesi testirekalla nähtyään mainoksen kuntosalilla. Hän uskoo, että suomimiehen kuntokäyrä on kääntymässä hiljalleen nousuun.
– Voisi suorastaan harkita tällaisen testin tekemistä pakolliseksi jo kolmekymppisille. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Oma testi meni hyvin, mutta tulokset ovat huonot. Peilikin kertoo, että rasvaprosentissa olisi petraamisen varaa.
Vesilahtelainen, nelikymppinen Arsi Heino osui testipaikalle puolivahingossa fysioterapeutilla käynnin yhteydessä. Pitkän liikuntatauon jälkeen takana on puolen vuoden aktiivinen kausi, jona aikana Heino kertoo nostaneensa kuntonsa pohjalukemista pyöräilyn ja kuntosalin avulla. Ilmainen testimahdollisuus kiinnosti terveydestään kiinnostunutta miestä, ja tuloksetkin osoittivat, että muutos elämäntavoissa on ollut oikean suuntainen.Yleensä tällainen tieto maksaa, joten ilman muuta loistava tilaisuus. Uskon, että testitulosten saaminen herättää monet, jos lukemat ovat pahasti punaisella.
Liikunnan harrastaminen on myös halpaa verrattuna kustannuksiin, joita liikkumattomuus voi yhteiskunnalle aiheuttaa.
Ravitsemus kuntoon
piirakkamallilla
Lempäälän ja Vesilahden ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen tarjosi käytännön ravintotietoutta kuntotestin suotittaneille. Voutilaisen mukaan liikunta- ja ravintosuositukset toteutuvat harvan elämässä. Omasta terveydestä huolehtiminen on myös jakautumassa ääripäihin.
– Osa huolehtii itsestään erittäin hyvin, osa ei lainkaan. Syöt todennäköisesti hyvin, jos olet nuori, hyvinkoulutettu nainen pääkaupunkiseudulta. Vanhempi mies maaseudulta puolestaan edustaa toista ääripäätä.
Voutilainen suosittelee kaikille yksinkertaista UKK-instituutin kehittämää terveysliikuntamallia.
– Hyötyliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä kaksi ja puoli tuntia tai rasittavaa liikuntaa puolitoista tuntia. Tämän päälle lihaskuntotreeniä ja liikkeen hallintaa kahdesti viikossa.
