Ken on koirista kaunein?

Erik Pentti ja Lotta-koira pärjäsivät kehässä hyvin.
Erik Pentti ja Lotta-koira pärjäsivät kehässä hyvin.

Lotta on nöyrä nuori neiti. Joskus vähän liiankin nöyrä tuomarin edessä ja istuu kun sen pitäisi seistä. Tuloksena oli silti kolmas sija koiramissikisoissa sen luokassa.

Lotta on koira, kultainen noutaja. Se ja vajaa kolmesataa muuta koiraa osallistuivat perinteiseen näyttelyyn, joka järjestettiin Vesilahden Harjulassa lauantaina. Vesilahden Ylämäen Metsästysseura ja Hämeen Spanielikerho ovat järjestäneet näyttelyä jo 1970-luvulta alkaen.

Lotan esitteli kehässä Erik Pentti. Vajaan vuoden ikäinen Lotta oli elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä osallistuen nuorten luokkaan. Pentti kehuu Lottaa kiltiksi ja nopeaksi oppimaan uusia asioita.

Tuomarin makumieltymykset vaikuttavat Pentin mukaan usein kisan lopputulokseen. Hänen äidillään on kennel, jossa kasvatetaan kultaisia noutajia. Koira-asiat ovat siis Kangasalalla asuvalle nuorelle miehelle tuttuja. Silti häntä jännitti hiukan kehään meneminen.

Luonnossa liikkumisesta lähti harrastus

Oulusta asti tulivat Venla Kauppinen sekä englanninsetteri Dimi hakemaan sertiä. Dimin kanssa käydään usein metsällä, ja Kauppinen kehuu koiraa hyväksi metsästyskoiraksi.

– Dimi malttaa jäädä paikoilleen osoittamaan lintua, toisin kuin moni muu koira. Se ei ole liian innokas saaliin perään, Kauppinen kertoo.

Katriina Piila ja Marko Murtomäki harrastivat palveluskoiria ennen metsästyskoiraharrastusta. Luonnossa liikkuminen innoitti metsästyskoirien pariin. Suomenajokoira Muurivuoren Marskin kanssa käydään metsällä koko metsästyskauden ajan.

– Suomenajokoirahan on ihan suomalainen kansallisrotu. Meillä on myös muun rotuisia metsästyskoiria kuten saksanseisojia ja terrierejä, mänttäläiset kertovat.

Niina Hutkon labradorinnoutaja telmii toisen labbiksen kanssa eikä malttaisi asettua aloilleen poseeraamaan kuvausta varten. Lopulta Ella malttaa asettua hetkeksi. Neitosella on tärkeä rooli perheen seurakoirana, eikä sen kanssa käydä metsällä. Urjalalaisella haukuttimella on näyttelyistä kyllä aikaisempaa kokemusta.

Osa paikalla olleista koiraperheistä oli turisteina vain nauttimassa tunnelmasta ja tapaamassa tuttuja. Riitta Raution Prinssi-niminen briardi on saavuttanut menestystä kansainvälisissä näyttelyissä, mutta nyt pidettiin taukoa näyttelyistä. Muotovalio asustelee Akaan Viialassa perheineen.

– Prinssillä on upea rakenne, josta se on saanut kehuja tuomareilta, Rautio perustelee syitä koiransa näyttelymenestykseen.

Katriina Piila ja Marski (kuvassa keskellä) menivät kehässä rutiinilla, mutta ihan luokkavoittoon asti suoritus ei yltänyt.
Katriina Piila ja Marski (kuvassa keskellä) menivät kehässä rutiinilla, mutta ihan luokkavoittoon asti suoritus ei yltänyt.

Erilaisuus näyttelyn suosion jujuna

Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Esko Halme kertoo, että vuotuinen näyttely on aina saanut suuren suosion. Koiria on ollut yleensä lähemmäs kolmesataa.

Halme kuvailee Harjulassa pidettävää tapahtumaa perinteiseksi maaseutunäyttelyksi, joita ei enää joka paikassa järjestetä. Erilaisuus on hänen mielestään näyttelyn suosion salaisuus ja arvo.

Järjestäjillä on periaatteena, että homma hoidetaan hyvin. Tuomarit pitää varata hyvissä ajoin, mutta heitä on aina löytynyt melko vaivattomasti. Talkooporukkaa on muutama kymmenen henkeä esimerkiksi opastamassa parkkipaikalle pellolla ja muutenkin huolehtimassa, että asiat sujuvat.