Vesilahden kylät ovat tiiviitä yhteisöjä, mutta erityisesti Riehussa ollaan kuin yhtä perhettä. Kylällä ei ole yhtä yhteistä kokoontumistilaa, vaan kyläläiset kerääntyvät kerran kuussa vuoroin toistensa kotona. 1970 ja 1980 -luvuilla väki alueella väheni, mutta nyt kylälle on alkanut kotiutua paluumuuttajia.
Irma Kurki on nähnyt aitiopaikalta kylän tapahtumat jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.
– 51 vuotta sitten tulin emännäksi Valtteri Kurjelle. Ensin tulin vieraaseen kylään arkaillen, mutta hyvin ottivat vastaan, hän muistelee.
Kurjen perheeseen syntyi kolme tytärtä, joista kaksi on palannut perheineen syntysijoilleen Riehuun.
– Kyllä tämä on hyvä kylä asua ja naapurit tuntevat toisensa, Kurki kiittelee.
Riehun ikäjakauma on laaja. Tuorein kyläläinen on vasta muutaman viikon ikäinen ja vanhin lähentelee jo yhdeksääkymmentä. Nuorten perheiden paluumuutto on tuonut kylän lapsille lisää kavereita, joita voi huudella leikkimään vaikka pellon yli. Melkein paristakymmenestä alle kahdeksantoistavuotiaasta löytyy leikkiseuraa jokaiselle. Pitkä matka on kuitenkin vielä sodanjälkeisiseen aikaan, kun 1960-luvun alussa lopetetussa Riehun koulussa opiskeli noin sata oppilasta.
Kylä on keskittynyt viiden kilometrin säteelle, jonka sisällä asuu noin 70 henkeä. Kesäasukkaat kasvattavat väkilukua myös ympärivuotisesti, koska monen mökki on talviasuttava ja he viihtyvät Riehussa kaikkina vuodenaikoina.
Iloiset ja positiiviset riehulaiset ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Jaana Salopuro kertoo, että kyläläisten kesken on solmittu paljon tiiviitä ystävyyssuhteita. Hän hehkuttaaa erityisesti hyvin toimivaa naapuriapua. Lasten perään katsoo koko kylä ja hoitopaikka järjestyy, jos tarvetta tulee. Talkooapuakin saa, kun vain vihjaisee.
Riehun kyläkerhon rahastonhoitajana toimiva Salopuro kertoo kerhon järjestävän paljon erilaista toimintaa. Perinteisissä pikkujouluissa ja kesämatkoilla on järjestetty kaikille sopivaa ohjelmaa, joten reissuun voi lähteä koko kylänväki. Talkoilla tehdyllä kodalla järjestetään laulajaisia ja vuosittainen laskiaisrieha.
Myös järvestä ja omasta rannasta huolehditaan porukalla. Mutta mitenkäs on, riehutaanko Riehussa?
– Riehussa voi aina välillä riehua. Äiti ainakin välillä vähän kiljuu, nauraa Salopuro.
Oho! Lepolan perheen olohuoneessa on järjestetty kyläläisille naisten jumppaa.
