Mistä tunnistaa, että vuosi on taas vaihtunut? No, ei tarvitse kuin käydä kaupassa tai avata televisio.
Töllöttimestä ei muuta tulekaan kuin dieettiohjelmia ja laihdutusmainoksia. Ateriankorvikkeet, raejuustot ja maitorahkat loppuvat kaupasta, ja kuntosalit täyttyvät itseään rääkkävistä elämäntaparemontoijista.
Syyt ilmiölle löytyvät omasta kropasta – joulun aikana levinneistä jenkkakahvoista ja siitä kummallisesti turvonneesta renkaasta vatsan ympärillä. Ne halutaan tuhota. Ja mikä olisikaan parempi aika, kun uudenvuodenlupauksetkin on tehty.
Useimmiten into kuitenkin kestää korkeintaan muutaman viikon. Pian alkaa tehdä mieli sipsiä, pitsaa ja niitä salakavalia sokerijuomia. Eikä aikaakaan, kun juoksulenkki jää välistä eikä salilla tulee raahauduttua, koska on nin kova kiire.
Muutoksia pienin askelin
Nyt eletään tammikuun loppupuolta, ja kovin kuntokiihkoilu ja syömisen tarkkailu lienee vielä käynnissä. Miten terveellisestä ruokavaliosta saa pysyvän seuralaisen?
Kuntosaliyrittäjä ja luontaistuotekauppias Heidi Tähtinen vinkkaa, että syömistapojaan ei kannata mullistaa kerralla. Kannattaa edetä pienin askelein. Hän suosittelee niin sanottua korvausmenetelmää.
– Voi lähteä niinkin pienistä muutoksista kuin vaihtaa viinerin tavalliseen kahvipullaan. Tai korvata kahvikerman rasvattomalla maidolla.
Tähtinen kuitenkin painottaa, että ravintoremontti ei onnistu ikinä ilman motivaatiota. Pitää tietää tarkalleen, mitä haluaa saavuttaa ja miksi.
Karppaus ei sovi kaikille
Tähtisen mielestä mitään tietynlaista ruokavaliota ei voi suositella kaikille. Hän puhuu yksilöllisesti räätälöityjen ravinto-ohjelmien puolesta. Joillain hiilihydraatin karsiminen toimii täydellisesti, toisilla ei.
Joitain peruslinjauksia Tähtinen kuitenkin antaa. Perinteinen malli aterioiden lukumäärästä on hänen mielestään hyvä.
– Ihan jokaisen tulisi syödä melko tiuhaan, noin 5–6 kertaa päivässä. Myös proteiinimäärän lisääminen ja hiilihydraattien vähentäminen auttaa lähes aina.
– Toisaalta alituinen napostelukaan ei ole hyväksi. Ruokailurytmin tulisi olla säännöllinen, mutta tietenkin oman aikataulun puitteissa.
Proteiinia ei tosin kannata ahmia liikaa. Nyrkkisääntönä on on yksi gramma per painokilo päivässä. Lihasmassaa kasvattavat voivat syödä jopa kolme grammaa per painokilo. Tähtinen lisää, että proteiiniannokset on hyvä jakaa tasaisesti päivän ateriolle.
Myös lisäravinteita ja vitamiineja kannattaa napsia, kunhan pitää huolen siitä, että ne ovat luonnollisessa muodossa. Synteettisesti tuotetut vitamiinit eivät Tähtisen mukaan imeydy niin tehokkaasti kuin bio-orgaanisessa muodossa olevat.
Suomessa on vuosia toitotettu, että kunhan syö monipuolisesti ja terveellisesti, pysyy terveenä. Tähtinen ei ole tästä aivan samaa mieltä.
– Tänä päivänä normaali ruoka on hyvin ravintoköyhää. Erään tutkimuksen mukaan meidän täytyisi syödä 10–15 kiloa päivässä, jotta saisimme kaikki ravinteet ja vitamiinit, joita ihminen tarvitsee.
Tähtisen mukaan niin C-, D-, B-, K- kuin A-vitamiinienkin saanti on tärkeätä. Samoin rasvahappoja, kuten omega 3:sta, tulisi nauttia päivittäin.
–Ja riittävän proteiinimäärän saamiseksi voi käyttää luonnollista proteiinilisää, toteaa Tähtinen.
Mistä sitten tietää, onko oma ruokavalio reilassa ja riittävän ravinteikas?
– Nyrkkisääntö on se, että jos olet kipeänä useammin kuin kerran vuodessa, ruokavaliossasi on jotain puutteita.
Esimerkkiohjelma päivän aterioista
Aamiainen: pari lasillista vettä, lautasellinen puuroa ja maitoa tai raejuustoa
Aamupäivän välipala: rahkaa, banaani ja muutama pähkinä
Lounas: täysjyväriisiä yksi neljäsosa lautasellista, kalaa yksi neljäsosa lautasellista, kasviksia, salaattia ja raastetta puoli lautasellista, kaksi lasia vettä ja ruokalusikallinen oliiviöljyä
Iltapäivän välipala: proteiinijuoma ja hedelmä
Päivällinen: lounaan tapaan, kalan voi korvata kanalla tai lihalla ja riisin ohrasuurimoilla
Iltapala: kasvismunakas
