1990-luvun lama toi mukanaan halvat tuopit ja keskiolutbaarit. Nyt tilanne on toinen. Talous on taas kuralla, mutta myös ravintola-ala sukeltaa. Suomalaisten juominen on siirtynyt kasvavassa määrin kotioloihin.
Tuskaisia hetkiä elävät varsinkin pikkukylien baarit ja ravintolat. Myös Vesilahdessa toimivalla Ravintola Tikankololla on tiukkaa, mutta huonomminkin voisi mennä.
Tikankolon yrittäjä Pasi Kivelä myöntää, että ravintola-ala on kriisissä. Mistä kurimus johtuu?
Syitä on monia. Usein kuulee syytettävän Viron viinarallia. Esimerkiksi hiljattain uutisoitiin, että Alko haastaa virolaisen Super Alkon oikeuteen.
Kivelän mukaan Viron moittiminen on kuitenkin typerää.
– Vika on Suomen päättäjissä. He ovat osaamattomuuttaan olleet puuttumatta tähän ongelmaan. Viinaveroa on laskettu ja nostettu, kun samaan aikaan ravintoloiden verotusta on kiristetty ja sisäänostohinnat ovat nousseet aivan päätähuimaaviksi.
Kivelä ei halua syyllistää kuluttajaakaan. Yhden suomalaisen ravintolatuopin hinnalla saa Virosta lähestulkoon korillisen olutta.
– On sairasta, että valtio antaa täysin avoimet ovet tällaiselle toiminnalle. Päättäjät nostavat alkoholin hintaa ja luulevat, että kulutus laskee.
Suomen alkoholiveroja korotettiin 1. tammikuuta 2014. Mietojen alkoholijuomien verotusta kiristettiin 8,2 prosenttia, viinien 8,6 prosenttia ja väkevien 5,3 prosenttia. Panimoliiton mukaan kaupassa myytävän oluen litrahinnasta 60–80 prosenttia on veroa.
Ravintolayrittäjä ahtaalla
Kivelä ei ole yksin kritiikkeineen.
Ravintoloitsijat ympäri maata antavat sapiskaa valtion alkoholipolitiikalle. Viime viikonloppuna järjestettiin Hiljainen minuutti -tempaus, joka sai yökerhot ympäri maata hiljenemään vaarassa olevien ja menetettyjen ravintola-alan työpaikkojen puolesta. Syyttävän sormensa tempaus osoitti valtion ”holhouspolitiikan” suuntaan.
Aiheesta ärähti hiljattain myös tamperelaisen Salud-ravintolan entinen yrittäjä Hannu Wiss.
– Suomalainen holhoaminen luo piilopullokulttuurin ja ohjaa kaupan Viroon, täräytti Wiss Tamperelaisen haastattelussa.
Kivelä komppaa kollegaansa.
– Ravintolayrittäjä on koko ajan ahtaammalla. Esimerkiksi yksi yleinen harhaluulo on, että ravintola saa olutta halvemmalla kuin kuluttajat. Näin ei ole.
Kivelän mukaan ravintoloitsija joutuu usein maksamaan kaljakorista jopa enemmän kuin mitä se maksaa ruokakaupasssa.
– Valtiovalta ei ole välittänyt ravintolayrittäjistä millään tavalla. Helsingin menestyvimmät yökerhotkin painivat samojen ongelmien kanssa kuin me.
Entä mistä johtuu kotijuopottelun ongelma? Valtion politiikasta sekin, sanoo Pasi Kivelä.
– En ole ikinä ymmärtänyt, että joku haluaa olla yksin kotona humalassa. En harrasta sitä itse , mutten kuitenkaan halua syyllistää ketään, joka niin tekee.
Kivelä puhuu sosiaalisen baarikäyttäytymisen puolesta. Ravintolaan mennään seurustelemaan, pelaamaan korttia tai lukemaan päivän lehdet. Alkoholia voidaan nauttia siinä sivussa.
Entä nuorten syrjäytyminen?
Nykyään joka tuutista kuulee, kuinka nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen pitää ottaa tosissaan. Pasi Kivelä ihmetteleekin, miksi valtion harjoittama ravintola- ja alkoholipolitiikka sotii täysin tätä tahtotilaa vastaan.
Luulisi, että olut olisi mukavampi nauttia ihmisten seurassa kuin yksin kotona seiniä tuijotellen. Vaikka muutaman euron enemmän joutuisikin pulittamaan.
Ravintola-alan rappiolla on merkittäviä seurauksia myös työllisyyden kannalta. Kivelä muistuttaa, että kyseessä on matalapalkka-ala, joka työllistää paljon nuoria.
– Moni opiskelija tekee sivutyönä hommia ravintolassa, vaikka sitäkin on byrokratialla vaikeutettu entistä enemmän.
– Baarit ja ravintolat tuovat myös verotuloja, Kivelä lisää.
Baariin tullaan ihmisten vuoksi
Pasi Kivelä sanoo, että Tikankolo on ennen kaikkea yhteinen kokoontumispaikka, ei mikään kännäysluola. Kivelän ja hänen äitinsä Maritan vetämänä ravintola on toiminut täydet 20 vuotta.
Suomalaisten baarikäyttäytyminen on noiden vuosien aikana muuttunut. Nykyään pubi-illan sosiaalinen anti on monelle tärkeämpää kuin alkoholin nauttiminen.
– Harvoin näkee niitä, jotka tulevat baariin vain juomisen vuoksi. He juovat nykyään kotona, sanoo Kivelä.
Myös laatua osataan arvostaa. Tikankolossa on noin neljänkymmenen artikkelin valikoima erikoisoluita. Kivelän mukaan yhä useampi pistäytyy maistamassa yhden tai kaksi laatutuotetta, ja se on siinä.
Yksi väkeä yhteen kokoava vetonaula Tikankolossa on bändi-illat. Toisinaan ihmisiä on enemmän, toisinaan vähemmän. Keikalla on käynyt monenlaisia artisteja, tangokuningattaresta Pelle Miljoonaan. Tällä viikolla lavalle nousee paikallinen Jätäri, vierailevana solistinaan Pertti Salovaara.
Livemusiikin ohella biljardi kiinnostaa. Laji elää Tikankolossa hyvää nousuvaihetta.
– Täällä käy esimerkiksi paljon biljardin harrastajia. Melkein joka ilta löytää pelikaverin. Ja usein pelaajat juovat vain kahvin tai limpparin.
Tikankolossa järjestetään biljardin liigailtoja. Paikan päällä käy pelailemassa parhaimmillaan EM-tason tekijöitä.
Myös pokeripöytä on käytössä, ja lautapelejä pelaillaan silloin tällöin.
– Missä ihmiset kokoontuisivat, jos Vesilahdessa ei olisi ravintolaa? Kivelä kysyy.
