Kanit ovat hauskoja ja melko helppoja lemmikkejä, kunhan opettelee niiden hoitamisen periaatteet. Suomen Kaniyhdistyksen varapuheenjohtajalla Mikko Korhosella on näkemystä asiaan, sillä lempääläläisellä on kokemusta kanien kasvattamisesta lähes 15 vuoden ajalta. Tällä hetkellä piharakennukseen tehdyssä kanilassa loikkii 70 töpöhäntää.
– Olisin aikoinaan halunnut koiran, mutta vanhempani eivät suostuneet. Saimme kuitenkin kanin. Innostuin pian näyttelytoiminnasta ja hankin kasvattajanimen. Ensimmäisen pentueeni teetin vuonna 1999.
Korhonen kasvattaa useita eri rotuja, mutta ranskanluppa on hänen suosikkinsa. Se on suurin luppakorvaisista roduista, ja aikuisen eläimen ihannepaino on yli 5,5 kiloa.
Ranskanluppa on perusluonteeltaan erittäin säyseä, ja se kiintyy ihmisiin helposti. Silti siltä löytyy tuittupäistäkin luonnetta. Kani saattaa olla sitä mieltä, että ruokakuppi pitää viskata häkin seinään, ennen kuin pitkin poikin levinneen ruoan voi syödä.
Viihtyy myös ainoana eläimenä
Kanin hankkimista suunnittelevan kannattaa Korhosen mukaan päättää ensin, haluaako yhden vai useamman kanin. Kyseessä ei ole laumaeläin, joten kani viihtyy myös ilman lajitoveria. Leikattu uros ja naaras on paras vaihtoehto kahta kania mielivälle. Myös kaksi naarasta tulevat yleensä toimeen keskenään, mutta niiden on syytä olla poikuesisaruksia, jotta sopu säilyy parhaiten.
Mikko Korhonen suosittelee hankkimaan kanin suoraan kasvattajalta mieluummin kuin eläinkaupasta.
– Me annamme jokaiselle kanin ostajalle elinikäisen avun. Neuvomme ja voimme ottaa eläimen myös hoitoon omistajan lomamatkan ajaksi.
Kani viihtyy hieman normaalia huonelämpöä viileämmässä tilassa, mutta kanin voi toki ottaa myös vaikka kerrostaloasuntoon. Jos mahdollista, kanihuoneen lämpötilaa kannattaisi silti laskea parilla asteella.
Häkin riittävään kokoon vaikuttaa eläimen koko. Nyrkkisääntönä on, että mitä isompi häkki, sitä parempi.
Jaloittelumahdollisuus järjestettävä
Kanin olisi hyvä päästä jaloittelemaan häkin ulkopuolelle päivittäin. Kania voi myös ulkoiluttaa valjaissa pihalla tai rakentaa sille tarhan.
– Kani pärjää ulkona ympäri vuoden, kunhan sillä on suojaisa pesäkoppi. Veto ja kosteus voivat ovat sille vaarallisia, mutta pakkanen ei ole ongelma. Kannattaa huomioida myös ulkona olevat vaarat, eli että esimerkiksi petolinnut tai ketut eivät pääse kanin kimppuun.
Kanit oppivat helposti sisäsiisteiksi muuten paitsi papanoiden osalta, mutta papanat on Korhosen mukaan helppo kerätä pois. Eläin virtsaa yleensä samaan nurkkaan häkkiä tai huonetta, joten se oppii sisäsiistiksi yksinkertaisesti niin, että hiekkalaatikko sijoitetaan tuohon kohtaan.
Vettä pitää tietenkin olla aina saatavilla. Mikko Korhonen pitää kaneilla myös heinää aina tarjolla. Muuta ruokaa kanit saavat kerran päivässä. Se voi olla tuoreruokaa kuten vihanneksia tai kaupassa myytävää kaninrehua.
Juhlanäyttely tulossa
Rotukanien kasvattamisessa päämääränä on rodun parantaminen. Eläimen pitäisi olla mahdollisimman lähellä sen rotumääritelmää. Luonne ja terveys ovat myös tärkeitä.
Ensimmäisiin kolmeen elinviikkoon poikasia ei juuri käsitellä, vaan emolle annetaan rauha hoitaa ne itse. Pikkuhiljaa niitä aletaan totuttaa ihmisen käsittelyyn. Suomen Kaniyhdistyksen suosituksen mukaan poikanen voidaan luovuttaa kahdeksan viikon iässä, mutta Korhonen ja hänen avopuolisonsa Heidi Karonen luovuttavat kaninsa noin 12 viikon iässä. He haluavat nähdä, että eläimet kasvavat ja kehittyvät kunnolla.
Kaninäyttelyissä on kaksi eri luokkaa. Lemmikkiluokkaan voi osallistua myös risteytyskanin kanssa, ja siinä arvioidaan eläimen käsiteltävyyttä, kuntoa ja leikkimäisyyttä.
Ulkomuotoluokissa ratkaisee se, miten hyvin eläin vastaa rotumääritelmää. Toki myös rotukanin pitää olla hyvässä kunnossa ja terve.
Suomen kaniyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttely järjestetään Lempäälässä Piippokeskuksessa 15.–16. maaliskuuta. Näyttely on avoinna yleisölle kello 10–16. Viikonlopun aikana tuomaroidaan noin 500 kania.