Pyörätuoli hypähtää ylös maasta, kun tikka singahtaa kohti taulua.
– Kasi, huudahtaa heittäjä tyytyväisenä. Ja mikäs on voittajan hymyillessä.
Hymyjä on tarjolla muutenkin. Viialan VPK:n kesähuvilalla Palokärjessä kevätretkeään viettävät mielenterveys- ja päihdekuntoutujat saavat nauttia auringonpaisteesta, järvimaisemasta ja linnunlaulusta. Lounaaksi on saatu kanafetasalaattia ja jälkiruuaksi mangorahkaa. Sen jälkeen on pelailtu pelejä, ammuttu jousella ja nautiskeltu leppoisasta tunnelmasta.
Sauna on lämminnyt kylpykuntoon. Osa naisista suuntaa kulkunsa kohti rantaa pyyhkeet mukanaan. Pian järveltä kuuluu iloisia kiljahduksia, kun rohkeimmat pulahtavat uimaan. Pihagrillikin on kuumana. Tänään kaikki saavat makkaraa, muurinpohjalettuja ja vaahtokarkkeja niin paljon kuin jaksavat syödä. Grillin luokse syntyy tungos, kun ensimmäiset makkarat työnnetään tikun päähän.
– Miten minä voin olla näin täysi, huokaisee yksi kuntoutujista pian ja kellahtaa nurmikolle makaamaan. Muita naurattaa.
– Jousiammunta oli kivaa, kommentoi toinen.
– Sinulla on samanmerkkinen kamera kuin minulla televisio. Ja mummulla oli koira nimeltä Sony, toimittaa kolmas. Kauempana nurmikentällä joku piirtää maisemaa pastelliväreillä. Taideterapiaa parhaimmillaan.
Vastaava sairaanhoitaja Marja-Kaisu Juselius pitää retkitraditiota tärkeänä mielenterveyskuntoutujille ja koko yksikölle.
– Palokärjessä pääsemme irti arjesta. Normaalit roolit unohtuvat, kun kaikki puuhaavat yhdessä. Ohjaajatkin ovat innoissaan, he tulevat töihin ennen aikojaan eivätkä katsele kelloa. Palokärjen retkeä muistellaan aina pitkin talvea.
Toki Pilvilinnasta tehdään retkiä muutenkin. Erikokoiset ryhmät käyvät museoissa, teatterissa, luontoretkillä ja jääkiekkopeleissä. Asukkaiden toivelistan kärjessä ovat Tammelan tori, Vapriikki ja Kuokkalan museoraitti. Mutta kevätretki on aina vuoden kohokohta.
