Suomen hallitusmuodon esittelijä oli lempääläissyntyinen

Oikeusneuvos Otto Laurila toimi esittelijänä tilaisuudessa, jossa Suomen hallitusmuoto vahvistettiin valtionhoitaja Mannerheimin johdolla. Lempäälän kirkkomaalla olevaan hautakiveen on ikuistettu hänen kasvojaan esittävä pronssireliefi.
Oikeusneuvos Otto Laurila toimi esittelijänä tilaisuudessa, jossa Suomen hallitusmuoto vahvistettiin valtionhoitaja Mannerheimin johdolla. Lempäälän kirkkomaalla olevaan hautakiveen on ikuistettu hänen kasvojaan esittävä pronssireliefi.

Perälän kylässä Laurilan sukutilalla syntynyt Otto Laurila (1886–1973) teki historiaa Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella. Silloisena nuorempana hallitussihteerinä hän toimi esittelijänä tilaisuudessa, jossa maamme hallitusmuoto heinäkuussa 1919 juhlallisesti vahvistettiin valtionhoitaja Mannerheimin johdolla.

Elämäntyönsä Otto Laurila teki Suomen valtion palveluksessa. Oikeusneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1932.

Ylimääräisestä kopistista oikeusneuvoksen virkaan

Otto Laurila oli maalaistalon poika. Kaksi vanhempaa veljestä jäi pitämään tilaa, mutta sisarussarjan nuorimmat lähtivät opintielle. Sisar Helmi päätyi keskikoulun jälkeen emännäksi naapurikylään.

Otto Laurila pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta ja valmistui lakimieheksi. Valmistumisensa jälkeen hän ei heti saanut oman alansa töitä, vaan toimi jonkin aikaa kotiopettajana. Valtion palvelukseen päästyään hän teki siellä pitkän päivätyön edeten Valtion konttorin notaarin ja senaatin oikeusosaston ylimääräisen kopistin tehtävistä Oikeusministeriön kansliapäälliköksi.

Laurila jäi eläkkeelle vuonna 1956 Korkeimman Oikeuden oikeusneuvoksen virasta.

Omana aikanaan ei suurta huomiota

Hallitusmuodon vahvistamista Otto Laurila muisteli vuonna 1969 Uusi Suomi -lehdelle antamassaan haastattelussa, joka on julkaistu Mattilan kyläkirjassa.

Haastattelussa Laurila kertoi, että julkisuudessa hallitusmuodon vahvistamiseen ei siihen aikaan kiinnitetty kovinkaan suurta huomiota.

Töitä oli niin paljon ja niin monenlaisia asioita selvitettävänä, että sekin tilaisuus oli Otto Laurilan mukaan enemmän tai vähemmän rutiiniluontoinen. Edellisenä kesänä esimerkiksi Laurilalla oli kertomansa mukaan vain kaksi vapaata sunnuntaina. Joka ilta hän valvoi työnsä ääressä kello 23 asti.

Vain yksi valokuvaajakin oli historiallista tapahtumaa ikuistamassa eikä kuva oikein edes onnistunut. Valokuva on kuitenkin harvinaisuus, ja se julkaistiin uudelleen Uuden Suomen haastattelun yhteydessä sekä myöhemmin Mattilan kyläkirjassa.

Otto Laurilan mieleen jäivät tilaisuudesta Mannerheimin sanat: ”Koitukoon tämä hallitusmuoto Suomen kansan onneksi ja menestykseksi”.

Kiinnostus kotikylään jatkui läpi elämän

Kotikylässään Otto Laurila vieraili usein ja oli kiinnostunut sen ihmisistä ja elämästä. Eräs todistus tästä kiinnostuksesta on sekin, että hän oli Lempäälä-Seuran ainaisjäsen.

Oikeusneuvos myös auttoi kotikylänsä asukkaita. Esimerkiksi Laurilan muonamiehen mökissä asuneelle Oskar Sarinille hän hankki tekojalan, kun tämän jalka jouduttiin amputoimaan. Eräälle sahatyöntekijälle hän järjesti eläkkeen.

Oikeusneuvos Otto Laurila on haudattu Lempäälän kirkkomaahan. Hautakivessä on hänen kasvojaan esittävä pronssireliefi.

Ritva Mäkelä