Lempäälässä vietetään jalkaväen kenraali, Mannerheim-ristin ritari K. A. Tapolan syntymän 120-vuotismuistojuhlaa sunnuntaina 29. maaliskuuta. Seppeleen- ja kukkienlaskutilaisuudet ovat jumalanpalveluksen jälkeen kenraali Tapolan haudalla ja Lempäälän sankarihautausmaalla. Kutsuvieraille erikseen tarkoitettua muistojuhlaa vietetään Lempäälän Vanhassa pappilassa.
Kustaa Tapola (29.3.1895–4.2.1971) toimi merkittävissä tehtävissä sekä Suomen puolustusvoimien että valtiollisen historian kannalta. Hän oli syntyjään lempääläläisen talonpojan poika, jonka lääketieteen opinnot vapaussota katkaisi ja seurasi vaikea päätös omistautumisesta upseerin uralle.
Talvisodassa Kustaa Tapola oli Kannaksen Armeijan esikuntapäällikkö, välirauhan aikaan Maavoimien esikuntapäällikkö ja operatiivisen osaston päällikkö. Jatkosodassa Tapola toimi ensin Karjalan Armeijan esikuntapäällikkönä ja kesästä 1942 alkaen 5. Divisioonan komentajana Aunuksen kannaksella sekä sodan lopulla tämän ohella VI Armeijakunnan komentajana. Hänen taitavalla johdollaan saavutettiin Nietjärven merkittävä torjuntavoitto, jossa ”portit pantiin kiinni” vihollisen etenemiselle.
Sotien jälkeen varsinkin koulutuskysymykset olivat Tapolalle tärkeitä. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana, sotakoulujen ja jalkaväen tarkastajana, josta toimesta hän jäi eläkkeelle täysin palvelleena vuonna 1955. Tapola oli myös Puolustusrevision jäsen ja Puolustuslaitoksen rationalisointitoimikunnan puheenjohtaja sekä valtakunnallisen aluejaon kehittäjä.
Eläkkeelle jäätyään Kustaa Tapola jatkoi laajoissa ja vaativissa tehtävissä kuten Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan puheenjohtajana. Hän oli myös Sotatieteellisen seuran johtokunnan jäsen, Sotilaspsykologisen seuran jäsen, Suomen Ladun hallituksen jäsen ja Korkeimman oikeuden sotilasjäsen 18 vuoden ajan. Monissa kirjoituksissaan ja puheissaan hän käsitteli erityisesti historiallisia ja moraalisia kysymyksiä.
