Satumetsän sydämessä

Kettu, peikot Vänkkis ja Tahvo sekä Keiju Satumetsän arjessa.
Kettu, peikot Vänkkis ja Tahvo sekä Keiju Satumetsän arjessa.

– Se oli kivaa, kun siellä oli ne peikot, siellä oli kana, joku lintu, enkeli, kettu ja pupu.

Lapsen kommentti syntyi Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden toteuttamasta satumetsätarinasta, joka on valloittanut niin lapsia kuin aikuisiakin 29 esityksellään viimeisen kahden viikon aikana eri puolilla Lempäälän metsiä.

Lähes kymmenen vuoden ajan toteutettu satumetsä tavoitti yli tuhat, pääosin yli 3-vuotiasta lasta sekä heidän hoitajiaan ja vanhempiaan. Näytelmistä pääsivät nauttimaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa olevien lasten lisäksi, neljän perhetuvan asiakasperheet sekä Lempäälän seurakunnan päiväkerholaiset ohjaajineen.

– Keijulla oli aluksi tylsää, kun oli niin paljon roskia, lapsen kommentti johdattelee satumetsän tarinan tavoitteisiin. Noin puolen tunnin mittaisen esityksen käsikirjoitus sisältää kaikille tärkeitä teemoja, kuten ystävyys, hyvät tavat, anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen, erilaisten tunteiden hyväksyminen sekä luonnon kunnioittaminen.

Tärkeät teemat on haluttu viedä keskelle keväistä satumetsää, lintujen laulun äärelle, jossa satuhahmot seikkailuissaan tuovat niitä oivallisesti esille. Lapset ovat ja saavat olla innolla mukana esityksissä, joten jokainen esitys on ainutlaatuinen kokonaisuus. Vastavuoroisuus on satumetsän parhaita puolia. Se syntyy yhteisestä tekemisestä, johon vaihtelevat sääolot tuovat vaihtelua, auringonpaisteesta lumisateeseen.

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat tehneet näytelmään käsikirjoituksen, oman satumetsälaulun, asut satumetsän hahmoille, aikataulutuksen, valinnut metsäpaikat sekä koonnut ennakkomateriaalin esityksiin tuleville.

Valmisteluissa ja toteutuksessa on ollut mukana yhteensä 17 työntekijää, joista yhdeksän on näyttelijöitä.

Satumetsän lähes kymmenen vuoden toiminnan aikana näyttelijät ovat luonnollisesti vaihtuneet, mutta henki on pysynyt innokkaana. Osa näyttelijöistä on palannut takaisin, sillä heille on jäänyt niin hyvät muistot esityksistä, lasten aidosta eläytymisestä sekä omalta osaltaan mahdollisuudesta heittäytyä täysillä mukaan rooleihin.

 

Lasten kommentteja Satumetsä näytelmästä

– Kana, siis tipu, oli astunut lasiin sirun päälle.

– Keiju oli ihana, pupu oli hassu. Vänkkis oli vielä vähän hassumpi kuin pupu…

– Se oli Vänkkis peikko ja Tahvo peikko. Ne keräs korvasieniä.

– Mulle jäi mieleen ne kaikki eläimet, koska mä haluun kertoo ne äitille. Niitä oli kana ja kettu ja

kaks peikkoo ja pupu ja susi.

– Peikko pörrötti toisen päätä.

– Pikkuisella kanalla oli side päällä.

– Ne peikot oli hassuja, kun ne söi niitä aivosieniä.