Tampereelta ja muista isoista kaupungeista tuttu citybike-konsepti saavuttaa tänä kesänä Vesilahden. Kunnalle myönnetyillä Liikkumisen ohjaus -hankerahoilla on palkattu kaksi nuorta korjaamaan ja tuunaamaan lahjoitettuja kyläfillareita kuntalaisten käyttöön.
Viime syksynä Tampereen seutukunta haki yhdessä valtiolta rahoitusta Liikkumisen ohjaus -hankkeelta. Vesilahdelle myönnettiin 700 euroa kahden nuoren palkkaamiseen ja fillaripajan materiaalikustannuksiin. Lempäälän pyöräilyviikon aamiaistarjoiluun ja pyörähuoltoon myönnettiin 1000 euroa.
– Kyläfillari-projekti edistää osaltaan kestävää kehitystä ja kierrätystä, liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti kertoo.
Tieto hankerahoituksesta saavutti Vesilahden vasta toukokuun lopulla, joten työntekijöiden ja kunnostettavien polkupyörien hankinnassa tuli kiire.
– Laitoin Facebookiin viestin, että jos nurkissa lojuu pyöriä, niin niitä voi lahjoittaa meille. Viikonlopun aikana saimme 36 pyörää.
Työtekijöiksi valikoituivat 16-vuotias Hanna Nieminen ja 18-vuotias Lassi-Pekka Paloniemi.
Lassi-Pekalle pyörien korjaaminen ja huoltaminen oli ennestään tuttua puuhaa.
– Olin koulun kautta Sportia-Matilla kymmenen viikkoa harjoittelussa ja siellä opin pyörien korjaamisen perusteellisesti. Lisäksi kotona pyöräillään paljon.
Syksyllä kuvataidelukioon suuntaava Hanna taas nimitettiin fillaripajan taiteelliseksi johtajaksi. Hän kertoi työhaastattelussa ettei tiedä mitään pyörien korjaamisesta, mutta on halukas oppimaan. Kahden viikon harjoittelu on kartuttanut taitoja jo melkoisesti.
– Ensimmäisenä päivänä opin, miten sisäkumi vaihdetaan. Sittemmin olen muun muassa purkanut yhden pyörän atoimeiksi ja koonnut takaisin. Kavereiden pyörien korjaamisella voisin jatkossa tienata opiskelurahoja, Hanna kaavailee.
Hannan mielestä pyöränkorjausta pitäisi ehdottomasti opettaa myös koulussa. Sari Juuti ei poissulje fillaripajan jatkoa, jos vain tilat järjestyvät. Nyt paja on pyörinyt koulun teknisen työn luokassa, jonka he saivat käyttöönsä yhdellä kyläfillarilla. Isenge-kyläfillari tulee lainattavaksi Aittakahvilaan. Sambian lipun väreillä maalattu pyörä on saanut koristeeksi myös lipussa komeilevan kotkan.
Muut pyörät tulevat lainattavaksi kirjastolle, josta avaimen kyläfillariin saa pyytämällä. Yksi pyörä jää nuorisotila Nurkalle kahvimaidonhakupyöräksi. Pyöräily tapahtuu omalla vastuulla.
Kunnostuksen lisäksi pyörät maalattiin jokainen omalla teemallaan. Maitopyörä, Piipertäjä ja Fisufillari huomataan taatusti kun niillä kurvaillaan kylänraitilla. Hanna ja Lassi-Pekka toivovat, että kunnostetuista pyöristä pidetään hyvää huolta.
