Paska ei lopu koskaan, ja yleensä energiasta on joka puolella pulaa. Nämä kaksi asiaa mielessään Vesilahdessa toimivan kansainvälisen ympäristöteknologia-alan yritys Doranova Oy:n toimitusjohtaja Pasi Mäkelä lähti tutkailemaan menestyksellisesti uusia vientimarkkinoita sen jälkeen, kun yrityksessä merkittävää roolia näytellyt Venäjän-kauppa tyssäsi kuin seinään.
– Meistä riippumattomista syistä. Ennen kuin löysimme korvaavia markkinoita, ehdimme käydä aika syvällä. Sen se opetti, että liikaa yhden markkinan varassa ei voi olla.
Nyt näyttää taas huomattavasti paremmalta. Tänä syksynä 20 vuotta täyttäneen Doranova Oy:n viimeisin liikevaihto oli 5,3 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllistää noin 15 henkilöä. Aiemmin Tampereella toiminut yritys muutti Vesilahteen uusiin omiin tiloihin vuonna 2008.
Doranova Oy on vahvasti vientialan yritys. Tulevalla tilikaudella viennin osuus liikevaihdosta on Mäkelän mukaan reilusti yli 70 prosenttia.
Tärkeimmät ja suurimmat maailmalla tehtävistä projekteista ja kaupoista liittyvät biokaasuun, joko kaatopaikkajätteestä tai lietteestä valmistettuun. Tämän vuoden suurin kauppa on tehty Vietnamiin.
– Afrikkaa yritämme valjastaa kaupan käynnin kohteeksi.
Yritys toimii kolmella liiketoiminta-alueella, uusiutuvan energian lisäksi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa ja vesi- ja jätehuollossa. Pilaantuneita maa-alueita kunnostetaan lähinnä Baltiassa. Yhtiön toimialoista pienin on vesi- ja jätehuolto. Kotimaan lisäksi kohteita on Baltian maissa.
Suomalainen cleantech-osaaminen kiinnostaa maailmalla ja alan globaali kasvu on kovaa.
– Maailmalla on käsitys, että suomalaiset ovat cleantechissä edelläkävijöitä. Suomalaisosaamisella on todella kova maine ja ovet ovat käytännössä avoinna joka suuntaan. Alan vahva globaali kasvu edesauttaa tilannetta. Yritysten ei tarvitse kuin pysyä tässä mukana, niin isoa kasvua on odotettavissa, kuvaa määrätietoista vientikauppaa viimeiset viisi vuotta tehnyt Mäkelä.
Rahoituksen pullonkaulat voidaan selättää yhteistyöllä
Etenkin Aasia ja Afrikka ovat cleantechille potentiaalisia kasvavia talouksia. Mäkelän mukaan Suomella on vientitaktiikassa vielä petrattavaa muihin länsimaihin nähden.
– Cleantech-viennissä kaikki kulminoituu rahoitukseen. Valtaosalla asiakasmaista ei ole mahdollisuuksia rahoittaa infraa itse. Näissä tilanteissa valmiiden rahoituspakettien tarjoaminen osana myyntiä on ratkaisevaa, kuten esimerkiksi saksalaiset ja ruotsalaiset ovat tehneet. Valtio ei voi olla cleantechissä lainoittajana, mutta esimerkiksi takausten kautta pääomat saadaan kerättyä takaisin ajan myötä. Myös korkotukiluottojärjestelmä on ollut viisasta kehitysapupolitiikkaa ja mahdollistanut monien cleantech-hankkeiden menestyksen kansainvälisesti.
Mäkelä peräänkuuluttaa entistä aloitteellisempaa yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
– Suomen cleantechin pullonkaulana on, että alan todelliset yritykset ovat pieniä. Tämä on haaste, sillä kilpakumppaneina on usein isoja kansainvälisiä toimijoita. Uuden vientimaan valloittaminen on myös isompi ponnistus, jossa yhteistyöstä on ratkaiseva etu. Uskon, että yhteistyörakenteiden merkitys alalla vain kasvaa tulevaisuudessa.
Suomalainen biokaasulaitos suosittu turistikohde
Mäkelän mukaan pitkä kokemus on opettanut, että ympäristön hyväksi tehtävät asiat alkavat tapahtua isossa mittakaavassa vasta, kun niistä saadaan luotua kannattavaa bisnestä. Etenkin Doranovan kehittämä energiatehokas kaatopaikan tuottojärjestelmä -konsepti kerää suurta kiinnostusta maailmalla. Potentiaaliset ostajat saapuvat ihmettelemään vuonna 2013 Jepualle valmistuneen biokaasulaitoksen toimintaa kaukaisinta Aasiaa ja Afrikkaa myöten.
– Konseptissa hyödynnetään kaatopaikan biokaasua. Laki velvoittaa keräämään talteen myös suotovedet. Ne suodatetaan ja vesi käytetään uudestaan. Prosessissa syntynyt sähkö ja lämpö käytetään alueella.
Viimeisin ryhmä saapui elokuussa Intian Vadodarasta. Miljoonakaupunkien edustajissa Suomen innovatiivisimman biokaasulaitoksen syrjäinen sijainti herättää väistämättä hämmästystä, mutta vierailun myötä viriää usein ideoita laitoksen rakenteen muokkaamiseksi omiin kohdemaan tarpeisiin sopivaksi. Mäkelän mukaan etenkin tuotannon raaka-aineet sekä laitoksen kannattavuus ja investointikustannukset kiinnostavat.
– Lähialueen kolmesta sikalasta lietteet tulevat laitokseen suoraan putkia pitkin mädätettäväksi. Samoja putkia pitkin palaa takaisin puhdasta tavaraa. Suurin ahaa-elämys syntyy, kun vierailijat näkevät omin silmin, ettei jäte olekaan jätettä vaan tuottavaa raaka-ainetta. Seuraavaksi meille tulee sinne ensi viikolla vieraita Namibiasta. Se on meille hyvä referenssi, sanoo Mäkelä.
