Lausuntaklinikalle, pelko pois!

lausuntaklinikka
– Lausuja on tulkkina, runon takana, totesi näyttelijä Juhani Niemelä Lempäälän-visiitillään. Lisää lausuntaoppia häneltä saadaan tammikuussa, kun Lempäälän Runo ja Sanataide ry järjestää Lausuntaklinikan.

Lempäälän Runo ja Sanataide yhdistys järjestää alkuvuodesta Lausuntaklinikan. Opettajaksi on saatu tunnettu näyttelijä ja lausuja Juhani Niemelä. Niemelä tunnetaan Tampereen Työväen Teatterin näyttelijänä. Työväen Teatterissa hän työskenteli vuodesta 1973 vuoteen 2008. Aiemmin Niemelä näytteli muun muassa Kouvolan Teatterissa (1962–1971) ja Tampereen Teatterissa (1971–1973).

‒ Olen saanut työskennellä näyttelijän työn kaikilla osa-alueilla: näyttämöllä, radiossa, televisiossa ja elokuvissa, toteaa Juhani Niemelä. Tällä hetkellä Niemelä esiintyy televisio-ohjelmassa Haamukirjoittaja. Uusi dokumenttia ja fiktiota yhdistävä elokuva on tulossa vuoden kuluttua. Siitä Niemelä ei voi tällä hetkellä puhua enempää.

Lausujaksi Työväen Teatterista

Aluksi Niemelä esitti runoja silloin tällöin. Arvo Turtiaisen Stadin Arska oli ensimmäinen runo, jota Niemelä alkoi esittää.

‒ Kun mutsi minun kolasi niin fatsi minun kaveras: Saat sinä lähteä himtsosta vek, Niemelä alkaa välittömästi lausua Stadin slangilla runoa.

‒Tampereen Teatterin vuosina ei ollut aikaa esittää runoja, Niemelä jatkaa. Tampereen Työväen Teatterin aikana sen sijaan oli tosi paljon myös vapaata.

Niemelä piti runoillan Aaro Hellaakosken runoista. Sen jälkeen Veikko Sinisalo järjesti hänelle esiintymisen Kajaanin runoviikoille. Myöhemmin Niemelä toimi siellä myös kuuden vuoden ajan taiteellisena johtajana. Kajaanin runoviikot ovat kuuluneet Niemelän elämään viidentoista vuoden ajan.

‒ Runoviikoista on seurannut elämänmittainen yhdessäolo monen kanssa. Runoviikot on hieno tapahtuma, johon liittyy paljon muistoja, kertoo Niemelä. Kirjailijatapaamiset ovat hyvin tärkeitä hänelle.

Kajaanin runoviikoilla Niemelä esitti muutama vuosi sitten Henning Mankellin käsikirjoittamaa monologia: Vanha mies tanssii. Siinä vanha afrikkalainen mies toteaa: ”En kuolemaa pelkää, kuolema on niin pitkä, elämä niin lyhyt.” Esityksen universaalit teemat: aika, rakkaus ja ikääntyminen johdattelivat Maailmankaikkeus -monologin teemoihin.

Jokainen on oman todellisuutensa heijastaja

‒ Taiteilijalla on pakko sanoa jotain tai auttaa muita sanomaan jotain. Jokainen näkee todellisuuden omalla tavallaan, on oman todellisuutensa heijastaja, näin Niemelä kuvaa sitä, mikä saa ihmisen tekemään taidetta. Hän kertoo, että monet näyttelijät ovat ujoja. Silti he nousevat joka ilta näyttämölle esiintymään ja voittavat jännityksen. Heillä on tarve ilmaista jotain tästä todellisuudesta, jossa elämme.

Mitä Niemelä sanoisi henkilölle, joka olisi kiinnostunut lausuntaklinikasta, mutta miettii, rohkeneeko lähteä mukaan.

‒ Pelko pois! Kirjoita. Etsi tarina. Mieti, onko minulla todella halu sanoa asiat, jotka sanon? Avaa suu ja tarina jatkuu. Myös hiljaisuus puhuu, sanoo Niemelä.

Hän kehottaa unohtamaan sellaiset ajatukset, jotka lisäävät jännitystä. Hän jatkaa:

‒ Huuto lavalla, paha olo. Sekin on runo. Miksi huusit? Täytyy vastata. Unohda ”en kehtaa” -ajatukset. Elämässä pitää mennä eteenpäin, kokea uutta, ei saa jäädä paikoilleen. On hyvä lähteä siitä, että pohtii, mikä ihmisiä kiinnostaa? Se on hyvä lähtökohta. Mahdollisuuksien rajat ovat äärettömät. Lausuntaklinikalle tulevalla tulee olla halu sanoa jotain tästä todellisuudesta.

Elämä avaa hetkeksi ikkunan maailmankaikkeuteen

Maailmankaikkeus, Niemelän viimeisin monologi, esitettiin pyhäinpäivän aattona Lempäälän vanhalla asemalla. Niemelä on työstänyt esityksen yhdessä ohjaaja Juha Hurmeen kanssa. Mukana oli tekstejä Esko Valtaojalta, Aaro Hellaakoskelta, Lauri Viidalta, William Shakespearelta ja Richard Dawkinsilta. Monologissa katsotaan maailmankaikkeutta eri näkökulmista: usko, tiede, maailma ja kirkko. Maailmankaikkeus herättää monia kysymyksiä:

‒ Mittaamaton taivas, minne menet Linnunrata? Miksi on jotain? Miksi ei ole mitään? Minne menemme? Mistä tulemme? Kuka ymmärtäisi kaipuun määrää?
Maailmankaikkeus -monologissa Dawkinsin sanoin pohditaan, miksi vaivautua nousemaan ylös aamuisin:

‒ Elämä avaa hetkeksi ikkunan maailmankaikkeuteen ja me ymmärrämme, miten olemme tulleet siihen. Tämä on elämän majesteetillinen ominaisuus, lisää Niemelä Dawkinsia tulkiten. Onnekkaimpia olemme me, jotka olemme syntyneet nyt. Mitä onkaan tulossa?

Pahimmillaan voidaan ajatella, että tiede riistää ihmisiltä inhimillisyyden ja muuttaa heidät numeroiksi. Toisaalta tieteen avulla tehdään paljon hyvää. Auschwitzissa inhimillisyyden vei ihmisten röyhkeys ja tietämättömyys, ihmisen halu leikkiä Jumalaa. Onko maailmankaikkeuden takana Jumala? Moni saa yhteyden, mutta ei aina ymmärrä.

Kielen rikkautta ja rakkautta

Lempäälän Runo ja Sanataide yhdistyksen Lausuntaklinikalla valmistetaan lausuntaesitys seuraavalle Runomaratonille, joka on lauantaina 16. huhtikuuta 2016. Esityksen teemana ja nimenä on Kielen rikkautta ja rakkautta.

‒ Lausuja ei saa mennä runon ohi. Hän on tulkkina, runon takana, tuo runon muiden kuultavaksi, kertoo Niemelä. Runon pitää olla puhutteleva ja läheinen.

Lausuntaklinikka kokoontuu Lempäälän Työväentalossa. Tulevat kurssipäivät ovat 22.‒24. tammikuuta, 6.‒7. helmikuuta ja 15. huhtikuuta. Tarkempaa tietoa Lausuntaklinikasta saa Lempäälän Runo ja Sanataide yhdistyksen nettisivuilta.

 

Teksti: Tanja Hällstén-Huuki