– Valtavan mukavaa tutustua uutehen seurakuntahan, vastaa Lempäälän ev.-lut. seurakunnan tuore kasvo Vihtori Leskelä kysyttäessä kuulumisia.
Leskelä, 35, aloitti helmikuun alussa työt vs. seurakuntapastorina, nuoriso- ja rippikoulupastori Henri Karvisen sijaisena ja viiden työntekijän tiimin esimiehenä. Pesti kestää noin puolitoista vuotta. Karvinen on opintovapaalla ensi vuoden elokuun loppuun saakka.
Synnyinseudun, Lapuan, nuotti kuuluu Leskelän puheessa, vaikka mies saapui Lempäälään suoraan Kanadan Sudburystä, Pohjois-Ontariosta.
– Neljä vuotta vierähti luterilaisen seurakunnan pappina. Työkielenä oli englannin lisäksi suomi, sillä kaivoskaupungissa on vanhastaan vahva, noin 5 000 hengen suomalaisasutus, hän juttelee.
Tammikuinen muutto takaisin Suomeen oli nelihenkiselle perheelle iso päätös, mutta arki on lähtenyt nopeasti rullaamaan.
– Ensi alkuun koti on Kangasalla puolison kotitalossa. Saa nähdä, kauanko anoppi meitä kestää, Leskelä sanailee.
Maalaispoika Lapualta
Vihtori Leskelä valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta tasan kymmenen vuotta sitten, vuonna 2006. Maatalon poikaa kiinnostivat myös maatalous- ja metsätieteet, mutta papin kutsumus voitti.
– Sain kotoa kasvatuksen evankeliseen liikkeeseen. Lapualla ei kuitenkaan voi välttyä herännäisyydeltä. Lapsuuskodin naapuriksikin sattui Jaakko Elenius, pitkäaikainen körttivaikuttaja, Leskelä nauraa.
Nuoren papin ensimmäinen työpaikka oli Helsingin Laajasalon kristillinen opisto ja siellä oppilaitospapin ja aikuiskouluttajan tehtävät. Hän vastasi oppilaitoksen teologisesta koulutuksesta ja opetti muun muassa suntioita.
Nykyistä työalaa, nuoriso- ja rippikoulutyötä, hän on tehnyt Kanadassa ja jo opiskeluaikanaan eri seurakunnissa.
– Täällä olen saanut tulla valmiiseen pöytään. Kenttää on hoidettu todella hyvin. Toiminnassa on kunnan ja seurakunnan kokoon nähden valtavasti nuoria, Leskelä ihastelee.
Usko on kestävä suhde
Nuorisotyön tekemisen perusta on Vihtori Leskelän mielestä sama kuin muunkin kirkon työn.
– Haluamme kertoa Jeesuksesta ja välittää Jumalan rakkautta ihmisille. Toki nuoret elävät uskoaan todeksi hieman eri tavalla kuin aikuiset, mutta lähtökohta on sama.
Uskon Leskelä määrittelee persoonalliseksi suhteeksi Jeesuksen kanssa.
– Jeesus on valtava rakkauden voima, joka muuttaa ihmistä ja hänen arvojärjestystään, oli sitten vanha tai nuori. Usko on jatkuvaa keskustelua vapahtajamme kanssa.
– Tällaisen uskon kautta syntyy myös kestävä side kirkkoon ja seurakuntaan. Tällainen side ei helposti ohene opiskeluaikana tai muina elämän ruuhkavuosina, hän miettii.
Kaikki lahjat käyttöön
Kanadassa Vihtori Leskelä sai perehtyä sikäläisen luterilaisen kirkon toimintaan ja toisaalta katsoa kotimaan kirkkoa ja seurakuntaelämää kaukaa.
Meikäläisestä työntekijälähtöisyydestä ei ollut jälkeäkään. Kanadassa toiminta oli seurakuntalaisten varassa.
Miehen sydäntä lähellä on ajatus, että Suomessakin nojauduttaisiin yhä enemmän seurakuntalaisiin ja heidän lahjoihinsa.
– Mielestäni seurakunnassa kenenkään ei tarvitse olla vain passiivinen vastaanottaja. Jokaiselle löytyy tehtäviä, joista he voivat nauttia ja antaa taitonsa Jumalan käyttöön, Vihtori Leskelä toteaa.
Marita Miettinen
Pappi pähkinänkuoressa
Nimi: Vihtori Leskelä
Tehtävä: Vs. seurakuntapastori, nuoriso- ja rippikoulupastori 31.2.2016 – 31.8.2017.
Ikä: 35.
Perhe: Teologivaimo ja kaksi lasta.
Harrastukset: Metsästys, kalastus, lasten kanssa leikkiminen.
Oho: Kävi Kanadassa karhumetsällä.
