valmiina reviiritaistoihin. Kamppailut parhaista alueista ovat armottomia ja
saattavat johtaa hävinneen kilpakumppanin menehtymiseen. Loppusyksyllä sarvet
putoavat tarpeettomina ja kauriit viettävät talven pikkulaumoissa. Kuva Kari Isokivijärvi.
Metsäkaurista sanotaan kauneimmaksi hirvieläimeksemme. Eikä syyttä, sillä sen sopusuhtainen kauneus tuo mieleen gasellin. Kauriin, pienimmän hirvieläimemme, säkäkorkeus on vain 90 130 cm.
Lempäälän Vesilahden alueilla metsäkauris on yleinen näky aamuvarhaisilla pelloilla ja iltahämärissä kuten valkohäntäpeurakin ( valkohäntäkauris), joten autoilijoiden on oltava tarkkoina ja hillittävä kaasujalkaa.
Eniten ”läheltä piti” tilanteita itselleni on tullut Vesilahdessa Laukossa ja Onkemäellä. Kun tien reunassa huomaa yllättäin kymmenpäisen kaurislauman, vauhti hiljenee kummasti ja kestää tovin, ennenkuin sydän lakkaa pompottamasta.
Metsäkauriin, uuden riistalajin kannan kooksi arvioidaan 20 000 yksilöä. Vuonna 2015 Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksen alueilla kaadettiin 44 metsäkaurista sekä 1064 valkohäntäpeuraa, joka on nykyään toiseksi tärkein riisteläimemme.
Kauriskannan koosta saadaan luotettavin kuva lumijälkilaskennalla, mikä osoittaa metsäkauriskannan kasvaneen nopeasti ja levittäytyneen yhä laajemmalle leutojen ja vähälumisten talvien ansioista.
Kannan kasvua selittää myös se, että metsäkauris tulee sukukypsäksi jo vuoden ikäisenä ja tuottaa yhdestä kolmeen vasaa vuosittain läpi elämänsä, joskus neljäkin.
hakeutuu turvaan pahimmalta saalistajaltaan ilvekseltä. Kuva Kari Isokivijärvi
Toisaalta ankarat talvet yhdessä ketun saalistuksen kanssa saattavat merkittävästi vähentää vasakantaa. Joskus vasoja jää heinäpelloissa paikallaan maatessaan niittokoneiden ruhjomiksi. Metsäkauriiden kiimaaika on loppukesällä. Naaraalla on muista hirviläimistä poiketen viivästynyt sikiönkehitys. Vasominen tapahtuu toukokesäkuun vaihteessa.
Lyhytjalkaisuutensa ja pienuutensa vuoksi metsäkauris on altis ilveksen predaatiolle paksun lumen aikana. Monen kauriin elämä on päättynyt liikenteen uhrina, samoin urosten välisissä armottomissa reviirikamppailuissa.
Metsäkauris on vapautettu pyyntilupamenettelystä. Hirvenmetsästys sen sijaan edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää kaatolupaa. Metsästyslain 26.pykälän mukaisesti on huolehdittava siitä, ettei hirvieläinkanta metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat ahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Metsäkauriin metsästysaika on 1.9. 31.1. ja uroksella vielä 16.5. 15.6., valkohäntäpeuralla 26.9. 31.1.
Molempien kauriiden ravintona on ruohovartiset kasvit, varvut, marjat ja sienet. Puutarhassamme metsäkauriit käyvät riipimässä poimimatta jääneet punaherukat siististi. Tästä supersatoisesta herukasta on riittänyt estelemättä syötävää kesällä myös musta ja räkättirastaille.
Metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa voidaan auttaa talviruokinnalla, mutta ruokintapaikat keräävät myös petoja. Riistakamerat tallentavat tutun näyn usein: ilves hiipii ruokintapaikalle.
Metsäkauris ja valkohäntäpeura muistuttavat toisiaan suuresti. Kooltaan suuremmalla valkohäntäkauriilla on tapana heiluttaa häntää ja nostaa se pystyyn pomppivassa pakolaukassaan. Metsäkauriin häntä on surkastunut, eikä erotu selvästi.
vasa perässään. Valkoinen häntä pystyssä on hyvä lajituntomerkki, joka erottuu pimeässäkin ja on vasalle selvä käsky: Seuraa! Kuva Kari Isokivijärvi
Sen sijaan molempien lajien peräpeili loistaa valkoisena.
Teksti: Hannu Järvinen
