Sivistys on minulle henkilökohtaisesti tärkeä elämänarvo. Opiskelen lukiossa, joka tarjoaa yleissivistävää koulutusta, ja pyrin myös vapaa-ajalla sivistämään itseäni esimerkiksi kirjoja ja lehtiä lukien, tietoa internetistä etsien sekä maailman tapahtumia maailman tapahtumia kiinteästi seuraten. En tietoisesti ole kuitenkaan usein pohtinut, miksi sivistys on minulle tärkeää ja miksi sitä myös yleisesti arvostetaan. Miksi sivistystä siis oikeastaan tarvitaan?
Sivistys on käsitteenä monimuotoinen ja laaja. Tämä tulee ilmi myös kuvataiteilija Samuli Heimosen tekstissä ”Sivistys on heikomman puolustamista”, joka on julkaistu Souli-verkkomediassa 14.11.2014. Tekstissä Heimonen pohtii sivistyksen olemusta ja määrittelee sen monenlaisten ominaisuuksien kautta. Jo tekstin alussa Heimonen selittää sivistyksen olevan sitä, että tieto on kaikkien saatavilla, ja että sitä käytetään kaikkien hyväksi. Näin ollen sivistystä tarvitaankin, jotta virheelliset käsitykset voitaisiin välttää ja totuus saavutettaisiin. Kun ihmisillä on tarpeeksi totuudenmukaista tietoa käytössään, heidän ei tarvitse turvautua uskomuksiin ja stereotypioihin. Tämä on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi eri kulttuurien kohdatessa, sillä väärinkäsityksiä ja ongelmia ei eri ryhmien välille niin helposti synny, jos ennakkoluulot osataan erottaa totuudesta.
Myös kokonaisuuksien hahmottaminen on merkittävä osa sivistystä. Heimonen toteaakin sivistyneen ihmisen näkevän ”yksityiskohdan osana kokonaisuutta”, eli sivistynyt ihminen ei tee päätelmiä pelkkien yksittäisten seikkojen pohjalta. Sen sijaan hän peilaa asioita kokonaiskuvaan ja näkee koko metsän, ei vain puita. Sivistystä siis tarvitaan, jotta esimerkiksi poliittisten päätösten syy- ja seuraussuhteet pystyy havaitsemaan.
Heimosen mukaan myös kyky eläytyä muiden ihmisten elämään, eli empatiakyky, on sivistyneen ihmisen merkki. Empatia tekee ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ymmärryksestä helpompaa. Empatiakykyyn liittyy voimakkaasti lisäksi heikompien puolustaminen, jonka Heimonen määrittelee myös osaksi sivistystä. Sivistyksen ansiosta voimme siis saada apua vaikeaan tilanteeseen joutuessamme sekä puolestamme auttaa meitä heikommassa asemassa olevia. Tämä ei ole vain konkreettinen osoitus lähimmäisenrakkaudesta, vaan tuo elämään myös mielekkyyttä ja palkitsevaa sisältöä. Sen lisäksi esimerkiksi tasa-arvo vaatii toteutuakseen sivistystä.
Periaatteet eivät ole Heimosen mukaan sivistystä, vaan sivistystä on se, että omia periaatteitaan osaa joustavasti arvioida maailman muuttuessa. Sivistyneen ihmisen maailma ei siis ole mustavalkoinen eikä siellä kaikki ole yksiselitteisesti pahaa tai hyvää. Näin ollen sivistys onkin politiikassa huomattavan merkittävä asia. Jos kansan sivistys liiaksi laskee, voi valtaan päästä populistisia poliitikkoja, jotka tarjoavat vaikeisiin ongelmiin helponkuuloisia ratkaisuja – seurauksista piittaamatta. Tällainen uhkakuva on tällä hetkellä nähtävissä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa populistinen ja mustavalkoisia mielipiteitä esittävä Donald Trump on pyrkimässä presidentiksi. Trumpin puheet ovat täynnä kiihkoa, ja sivistyksen leima puuttuu niistä. Populistiset poliitikot vetoavat kuitenkin tehokkaasti esimerkiksi huono-osaisiin kansalaisiin, sillä kuten Heimonenkin toteaa: ”Sivistys ei ole suosittua”. Sivistystä silti tarvitaan, jotta yhteisiä päätöksiä tehdään järjellä, eikä vain tunteisiin ja ennakkoluuloihin nojaten.
Sivistys ei kuitenkaan takaa joka tilanteessa oikeita vastauksia ja ratkaisuja, sillä sivistykseen kuuluu eräänlainen inhimillisyyden hyväksyminen. Heimonen kuvaileekin sivistystä nöyryydeksi ymmärtää tiedon vajavaisuus. Samaan johtopäätökseen päätyi aikoinaan eräs antiikin filosofi, joka totesi todellisen viisauden, ja miksei myös sivistyksen, olevan oman tiedon rajallisuuden tunnustamista. Sivistys siis palauttaa ihmisen maan pinnalle: hän on loppujen lopuksi vain ihminen, ei sen enempää. Sivistys nostaa esiin myös lähdekritiikin merkityksen, sillä kaikkea mahdollista informaatiota ei kannata uskoa.
Vaikka tieto onkin rajallista, sivistys on Heimosen mukaan muun muassa välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä vastaan taistelua. Sivistynyt ihminen pyrkii olemaan kiinnostunut maailmasta, mikä taas kannustaa häntä vaikuttamaan erilaisiin asioihin. Esimerkiksi ilmastonmuutos on laaja, pitkäaikainen ja vakava ilmiö, jonka haittojen vähentämiseksi on tehtävä paljon töitä. Sivistystä tarvitaan, ettei ilmastonmuutos johda hallitsemattoman nopeasti katastrofiin. Sivistystä tarvitaan, jotta maailma on myös tulevaisuudessa hyvä paikka elää.
Sivistyksen merkitys maailmassa on siis hyvin suuri. Sivistyksen ansiosta ihmiset koettavat oppia tekemistään virheistä ja riski erilaisten konfliktien syntymiseen pienenee. On onni, että sivistystä voidaan esimerkiksi koulutuksen avulla kehittää, ja toivon, että sitä tulevaisuudessa sitkeästi kehitetäänkin. Sivistys kun kuitenkin on avain edistykseen.
Veera Alentola
Kirjoitus on äidinkielen ylioppilasessee. Kirjoittaja sai tänä keväänä Lempäälän lukion parhaan äidinkielen ylioppilasesseen kirjoittaneena Lempäälän-Vesilahden Sanomien palkinnon.
