Lukurengastus selvittää järvien ruskean haukan muuttoreittejä

Ruskosuohaukalla vahva pesimäkanta Lempäälässä ja Vesilahdessa

Rantapeltojen yllä matalalla hidastempoisesti liihotteleva vanha ruskosuohaukkakoiras on helppo tunnistaa hopeanvärisistä siivistään ja mustista siivenkärjistä. Naaras on tummanruskea. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Rantapeltojen yllä matalalla hidastempoisesti liihotteleva vanha ruskosuohaukkakoiras on helppo tunnistaa hopeanvärisistä siivistään ja mustista siivenkärjistä. Naaras on tummanruskea. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Rantojen ja peltoaukeiden yllä matalalla liihotteleva, hätkähdyttävän iso ruskea haukka on nykyään tavallinen näky Lempäälässä ja Vesilahdessa. Kyseessä on ruskosuohaukka, joka hidastempoisesti tähystelee saaliikseen pikkujyrsijöitä, sammakoita tai linnun poikasia.

Ruskosuohaukka on linnustomme uusia tulokkaita, jonka ensi pesintä maassa todettiin vasta 1920-luvulla. Nykyään laji kuuluu lähes jokaisen pirkanmaalaisen kunnan pesimälajistoon. Lajin elinvoimaiseksi pesimäkannaksi arvioidaan maassa 800–850 paria. Pirkanmaan kokonaiskanta on noin sata paria.

Lempäälän-Vesilahden alueilla ruskosuohaukalla on vahva pesimäkanta, todellinen tiivistymä. Lempäälän Ahtialanjärvellä pesi viime vuonna ennätykselliset viisi ruskosuohaukkaparia ja Kylämmella yksi pari, ja tänäkin vuonna pesintöjä on useita.

Vesilahdella ruskosuohaukka pesii Vähäjärvellä, Onkemäenjärvellä, Mantereenjärvellä, Sakoistenlahdella ja Laukon rantaruovikoissa.

Ruskosuohaukalla oli Ahtialanjärvellä 9. heinäkuuta kaksi isoa poikasta, jotka parin viikon päästä lähtevät ensi lennolleen. Etualan naaraspoikasen Keijo Ruuskanen rengasti lukurenkaalla C7J, mikä voidaan lukea hyvällä optiikalla kaukaa. Kuva: Keijo Ruuskanen.

Ruskosuohaukalla oli Ahtialanjärvellä 9. heinäkuuta kaksi isoa poikasta, jotka parin viikon päästä lähtevät ensi lennolleen. Etualan naaraspoikasen Keijo Ruuskanen rengasti lukurenkaalla C7J, mikä voidaan lukea hyvällä optiikalla kaukaa. Kuva: Keijo Ruuskanen.

Keijo Ruuskaselle tulivat Ahtialanjärven kaislikot tutuiksi rengastaessaan viime kesänä Lempäälässä 32 ruskosuohaukan poikasta. Haukan poikasille laitetaan perinteisten renkaiden lisäksi jalkaan ns. lukurenkaat, joiden suurikokoinen numerokirjainyhdistelmä on hyvällä optiikalla luettavissa kaukaakin ja helpottaa yksilöiden tunnistamista maastossa ja muuttomatkoilla.

Ahtialanjärvellä pesäpoikasena rengastettu ruskosuohaukka tunnistettiin lukurenkaista muuttomatkallaan Helsingissä 69 vuorokautta rengastuksesta.

Maamme ruskosuohaukat talvehtivat läntisessä Afrikassa Saharan eteläpuolella Guineanlahden tuntumassa. Vanhat ruskosuohaukat palaavat jo huhtikuussa tarkastelemaan usein vielä jäiden otteessa olevia pesimäkaislikoitaan. Keväällä Ahtialanjärven ensimmmäinen ruskis havaittiin todella aikaisin 29. maaliskuuta.

Syysmuutolle ruskosuohaukat lähtevät elo-syyskuussa. Heinäkuun 5. päivä rengastamani ruskosuohaukan poikanen oli ehtinyt 10. lokakuuta jo Espanjaan, missä se valitettavasti löytyi kuolleena.

Vaikka ruskosuohaukka on saalistamisessaan näkyvimpiä haukkojamme, pesänsä ”ruskis” piilottaa taitavasti lintujärvien ja rehevien rantojen tiheisiin järviruokokasvustoihin, joissa kulkeminen on erittäin vaativa ja vaarallinen tehtävä.

Rengastajat sukeltavat kahluusaappaineen näihin pari metriäkin korkeisiin ruovikkorytöihin suksisauvoineen, jotka ovat mukana estämässä uppoamista pohjattomiin liejuansoihin.

Näkyvyys on ruovikoissa parhaimmillaankin vain kaksi metriä, ja pesän saattaa ohittaa aivan läheltä. Monesti on kaislikossa tullut vastaan ensin kurjen tai kaulushaikaran pesä, sillä lajit saattavat pesiä aivan ruskosuohaukan naapurina.

Työ on raskasta, hikistä ja likaistakin, mutta lopulta pesän löytyminen on aina unohtumaton elämys!

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?