Heinärieha juhlistaa satavuotiasta nuorisoseuraa

Toiminta on muuttunut, mutta kerää kyläläisiä edelleen yhteen

Ylämäen nuorisoseuran perustajajäsenet. Suurin osa on tunnistamattomia, mutta takarivissä oikealta on Eino Salo, tuntematon, Arvi Höyssä ja Hanne Halme. Edessä oikealla on Maijala -niminen nuori nainen. Tuolta ajalta on myös yksi pöytäkirja hukassa ja Annikki Raja-aho toivoo, että se palautuisi nuorisoseuralle, jos se löytyy esimerkiksi perustajajäsenten kotoa.
Ylämäen nuorisoseuran perustajajäsenet. Suurin osa on tunnistamattomia, mutta takarivissä oikealta on Eino Salo, tuntematon, Arvi Höyssä ja Hanne Halme. Edessä oikealla on Maijala -niminen nuori nainen.
Tuolta ajalta on myös yksi pöytäkirja hukassa ja Annikki Raja-aho toivoo, että se palautuisi nuorisoseuralle, jos se löytyy esimerkiksi perustajajäsenten kotoa.

Ylämäen nuorisoseura täyttää tänä vuonna hulppeat sata vuotta ja juhlii pyöreitään ensi viikonloppuna.

Nuorisoseuraliike syntyi kansanliikkeenä 1800 -luvun lopulla. Syntyvaiheet liittyvät kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun. Nuorisoseurojen toimintaa olivat muun muassa lukutuvat, kansanjuhlat ja harrastustoiminta, joka painottui teatteriin sekä liikuntaan.

Vesilahdessa perustettiin ensin nuorisoseura Kirkonkylälle, sitten Ylämäelle ja viimeiseksi Narvaan. Vuonna 1928 Harjulan nuorisoseurantaloksi tuotiin Mattilan vanha pirtti Onkemäeltä.

Nuorisoseuran toiminnassa vuodesta 1968 mukana ollut Annikki Raja-aho esittelee lehtileikkeitä ja valokuvia menneiltä vuosilta. Muistot kertovat, että Ylämäen nuorisoseurassa näyteltiin näytelmäkerhoissa, järjestettiin ompelukursseja ja tanhuttiin. Oma torvisoittokuntakin oli. Se yhdistyi sittemmin Narvan Tähti-nuorisoseuran ansiokkaaseen soittokuntaan.

1950-luvun lopulla Harjulassa järjestettiin tansseja.

– Väkeä oli niin, että kun naiset olivat toisella seinustalla ja miehet toisella niin väliin ei montaa metriä jäänyt, Annikki Raja-aho nauraa.

1960-luvulla Harjula oli hetken käyttökiellossa. Sittemmin taloon on tehty useita remontteja.

Ylämäen ongelmanuoret -niminen alajaosto perustettiin Ylämäen nuorisoseuralle 1980-luvun lopulla. Se järjesti Harjulassa nuorisolle muun muassa erittäin suosittuja diskoja ja bändikatselmuksia.

Diskojen lisäksi toistuvia tapahtumia olivat Heinä- tai Eloriehat. Riehassa järjestettiin aina jokin kilpailu. Lisäksi siellä palkittiin Harjun henki -palkinnolla johtokunnan ulkopuolisia aktiivisia toimijoita, jotka ovat olleet tavalla tai toisella Ylämäen nuorisoseuran avuksi.

Ylämäen nuorisoseuran puheenjohtaja Aapeli Eskola ja rahastonhoitaja Ekku Eskola herättävät henkiin Heinärieha-perinteen nuorisoseuran 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kuva: Katariina Onnela
Ylämäen nuorisoseuran puheenjohtaja Aapeli Eskola ja rahastonhoitaja Ekku Eskola herättävät henkiin Heinärieha-perinteen nuorisoseuran 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kuva: Katariina Onnela

Viimeisin myönnettiin kymmenen vuotta sitten Matti Jarvalle.

Heinäriehan merkeissä juhlitaan Ylämäen nuorisoseuran 100-vuotiasta taivalta ensi viikonloppuna. Perjantai alkaa ilmaisella lastentapahtumalla, jossa ipanoita ilahduttavat Mimi ja Kuku. Harjulan pihamaalla voi myös pelata pihapelejä ja ihastella ralliautoja. Nuorisoseuran puheenjohtaja Aapeli Eskola kertoo, että juhlat ovat tarkoituksella epämuodolliset

– Ei pukujuhlia eikä puheita vaan bändejä pihalle, hän linjaa.

Perjantai-illalla Harjulassa soi tanssimusiikki ja tanssikansa saa laittaa jalalla koreasti. Lauantaina tanssataan paikallisten tai melkein paikallisten bändien tahtiin. Bileet kruunaa Työsulku.

– Pyrimme siihen, että Heinärieha otetaan tavaksi, Aapeli Eskola toteaa.

Ensi syksylle Ylämäen nuorisoseura suunnittelee eläimet tutuksi -kerhoa ja viittomakielen kerhoa lapsille. Viherpiipertäjä-kerho jatkaa toimintaansa ja keväällä järjestetään jälleen jo perinteeksi muodostunut Ihan pihalla -tapahtuma.

Harjula 1950-luvulla.
Harjula 1950-luvulla.