Luolien tarinat kertovat tontuista, hiisistä, jättiläisistä ja piruista
Tuore Suomen luolat -tietokirja on massiivinen tietopaketti kotimaan luolamuodostelmista. Teos esittelee 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä luolaa kuvin, kartoin ja ajo-ohjein. Luetteloituna on yli tuhat luolaa.
Kirjan tekijöinä ovat Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti, Veli-Pekka Salonen, Aimo Kejonen ja Tuomo Vepsäläinen.
Lempäälästä kirjan sivuille on päässyt laajimmin Hirvi-Simunan luola. Höytämössä sijaitsevasta luolasta kerrotaan sekä sen tarina että faktat.
Hirvi-Simunan luola on mannerjäätikön synnyttämässä lohkarekasassa oleva tyypillinen lohkareluola. Glasiaaliset lohkareluolat ovat Suomen yleisin luolatyyppi ja kirjassa arvellaan, että niitä löytyy vähintään muutama jokaisesta Suomen kunnasta.
Useimmat Hirvi-Simunan luolan tyyppiset luolat sijaitsevat kalliomäkien suojasivuilla. Luolien koko ja muoto riippuu lohkareiden koosta, muodosta ja kasauman tekstuurista. Hirvi-Simunan luolassa on yli kaksikymmentä metriä matalia ja ahtaita käytäviä. Käytävien varrelle avautuu muutamia huonemaisia tiloja, joista eräässä on suuri ja ilmeisesti pitkään käytetty nuotiopaikka. Lohkarekasan läheisyydessä olevassa jyrkänteessä on pieni luola, joka mainitaan Simunan luolaksi.
Tarinan mukaan Lempäälän kuuluisin metsästäjä Hirvi-Simuna eli autonomian ajan alkuvuosikymmeninä. Talvet hän asui Liponselällä mökissään Simunansaaressa ja kesät Hirvi-Simunan luolassa. Hän teki pirun kanssa sopimuksen ja vei kirkosta ehtoollisleivän, jonka ripusti seinälle ja ampui siihen pyssyllään. Näin Hirvi-Simuna sai hyvän metsästysonnen ja pirun tarkkuuden pyssyynsä.
Hirvi-Simunan kerrotaan tehneen itsemurhan luolassa, mutta varmuutta ei ole kumpi luolista oli kyseessä. Itsemurhan tehnyttä ei saanut haudata kirkkomaahan, joten hänet haudattiin Maakalan korpeen. Kummittelun vuoksi arkku kaivettiin ylös ja siirrettiin Heikinsaareen. Myös Heikinsaaressa alkoi kummitella ja jälleen arkku siirrettiin. Kun arkkua kuljetettiin veneessä siitä lähti niin kaamea haju, että soutajat kippasivat ruumiin veteen. Tyhjä arkku haudattiin Simunansaareen ja haudan päälle koottiin kasa kiviä.
Kirjan luolaluettelossa mainitaan myös Pirunlinnan Pirunkirkko, joka on lohkareluola. Luolan edustalla on nuotiopaikka ja luolasta on löydettu kampakeraamisen ajan piinuolenkärkiä. Tarinan mukaan luolassa asuneet pirut pakenivat Lempäälän kirkonkellojen ääntä.
Vesilahdesta luettelossa on Tuhnuvuoren Pirunpesä eli Hinsalan luola. Kyseessä on rakoluola gmeissikalliossa. Kerrotaan, että luolassa on asunut piruja ja siitä kulkee maanalainen käytävä Laukon kartanon kellariin tai Karkun kirkkoon. Tarinoiden mukaan luolaan on kätketty aarre ja luolassa on asunut sotapakolaisia.
