Vesilahden talvilintulaskennassa 36 eri lintulajia, sinitiainen runsain laji

Sinitiainen oli runsain laji 96 yksilöllään Jani Vastamäen suorittamassa mielenkiintoisessa Vesilahden Kirkonkylän talvilintulaskennassa 1. marraskuuta. Laskenta antoi erittäin hyvän kuvan loppusyksyn linnustosta ja Vesilahden kerrassaan monipuolisesta ja runsaasta lintujoukosta.

Sinitiainen on esimerkki linnusta, joka on erityisen riippuvainen talviruokinnasta, koska se itse kerää talvivarastoja hömö- ja töyhtötiaisen tavoin. Sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen pakkasyön yli, muuten noutaja saapuu.

Valkoposkihanhi yllätti Kirkonkylän talvilintulaskennan uutena lajina .Kirkkolahdella ”valkkareita” laskettiin 26 yksilöä. Valkoposkihanhi jatkaa levittäytymistään sisämaahan, sillä viime kesänä valkoposkihanhen Pirkanmaan pesinnät todettiin Pirkkalan Pyhäjärvellä, Nokian Kulovedellä , Ylöjärven Koljonselällä, Valkeakoskella ja Pälkäneellä. Kuva Kari Isokivijärvi.
Valkoposkihanhi yllätti Kirkonkylän talvilintulaskennan uutena lajina .Kirkkolahdella ”valkkareita” laskettiin 26 yksilöä. Valkoposkihanhi jatkaa levittäytymistään sisämaahan, sillä viime kesänä valkoposkihanhen Pirkanmaan pesinnät todettiin Pirkkalan Pyhäjärvellä, Nokian Kulovedellä , Ylöjärven Koljonselällä, Valkeakoskella ja Pälkäneellä. Kuva Kari Isokivijärvi.

Kolmella ruokintapaikallani aloitin ruokinnan jo lokakuun alussa, jotta linnut löytäisivät varman ruokintapaikan riittävän ajoissa, eikä vasta sitten, kun aamulla on 20 cm lunta.

Pähkinämurskaa, kuoretonta auringonkukansiementä, sekaan rasvasiementankoja , talipalloja -ja siivekkäistä ystävistä ei ole ollut pulaa. Keltasirkuille myöhemmin kauraa hangelle. Ruokintapaikkojeni kolmen kärki on vuosia ollut sama: sinitiainen, talitiainen ja pikkuvarpunen. Samoin myös Vesilahdessa.

Birdlifen seurannan mukaan talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pyrstötiainen ja käpytikka.

Saattaapa ruokinnalta löytää todellisia yllätyslajejakin, kuten talvehtimaan jääneen peipon, järripeipon, punarinnan. Jopa valkoselkätikkakin voi ilmestyä ruokinnalle, jos houkuttimena on isoja läskinpaloja.

Kirkonkylän laskennassa Jani Vastamäki löysi sinitiaisten lisäksi mm. 81 talitiaista , 86 pikkuvarpusta, 65 keltasirkkua , 49 viherpeippoa, 8 mustarastasta, 12 tilheä , harmaahaikaran ja harmaapäätikan.

 Kaksi pohjoisen allia , jäänreunan lintua lepäili Vesilahden Kirkkolahdella 1. marraskuuta. Alli on tundran ja Jäämeren rannikoitten asukki. Maamme harvalukuinen allikanta pesii Lapin pohjoisosissa . Alleja tavataan Pirkanmaalla erityisesti syysmuuton yhteydessä syyskuun lopulta alkaen. Alli luokitellaan nykyisin vaarantuneeksi lajiksi kannan taantumisen vuoksi. Alli on saanut nimensä hauskasta äänestään ” a-al-li”. Kuva Kari Isokivijärvi.
Kaksi pohjoisen allia , jäänreunan lintua lepäili Vesilahden Kirkkolahdella 1. marraskuuta. Alli on tundran ja Jäämeren rannikoitten asukki. Maamme harvalukuinen allikanta pesii Lapin pohjoisosissa . Alleja tavataan Pirkanmaalla erityisesti syysmuuton yhteydessä syyskuun lopulta alkaen. Alli luokitellaan nykyisin vaarantuneeksi lajiksi kannan taantumisen vuoksi. Alli on saanut nimensä hauskasta äänestään ” a-al-li”. Kuva Kari Isokivijärvi.

Riuttankulmalla Kirsi Rekolan ruokintapaikalla vierailee viimevuotiseen tapaan 2 harmaapäätikkaa ja pikkutikka ruokintamakaralla sekä 20 pikkuvarpusta, mustarastas ja 2 närheä.

Vesilläkin oli vielä elämää. Kirkonkylän laskennassa Jani Vastamäki havainnoi merikotkan lisäksi 26 valkoposkihanhea, 2 allia, 6 tukkasotkaa,  isokoskelon, 2 laulujoutsenta, 4 sinisorsaa, kala- ja harmaalokin.

Kirsti Vaden ja Ritva Mikkola laskivat Narvan rannoilta käsin Alhonselän 1800 isokoskelon lautan sekä harmaahaikaran ja merikotkan.

Lempäälän Herralankoskella on saatu nauttia koskikarojen lisäksi erittäin uhanalaisten lapasotkien vierailusta. Suuresti tukkasotkaa muistuttava lapasotka pesii merialueilla ja Lapin pohjoisosissa. Lapasotka on taantunut huolestuttavasti ja maan pesimäkannan arvio on vain 400 – 600 paria.

Teksti: Hannu Järvinen

Sinitiainen on talvisten ruokintapaikkojen kaunotar ja kilpailee runsaudessa ykköspaikasta talitiaisen ja pikkuvarpusen kanssa. Sinitiainen on hyvin riippuvainen ruokinnasta, sillä se ei kerää talvivarastoja ja joutuu tankkaamaan moninkertaiseti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen yön pakkasista. Vesilahden Kirkonkylässä sinitiainen oli runsain laji alvilintulaskennassa. Kuva Kari Isokivijärvi.
Sinitiainen on talvisten ruokintapaikkojen kaunotar ja kilpailee runsaudessa ykköspaikasta talitiaisen ja pikkuvarpusen kanssa. Sinitiainen on hyvin riippuvainen ruokinnasta, sillä se ei kerää talvivarastoja ja joutuu tankkaamaan moninkertaiseti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen yön pakkasista. Vesilahden Kirkonkylässä sinitiainen oli runsain laji alvilintulaskennassa. Kuva Kari Isokivijärvi.